Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Pinaatti-lohipiirakka

Teimme pinaatti-lohipiirakkaa ensimmäistä kertaa naapureillemme järkätyssä glögi-illanistujaisissa viime joulun alla. Piirakka onnistui ensimmäisellä kerralla enemmän kuin hyvin, ja se keräsi naapureilta kovasti kehuja. Niinpä mä sitten päätin tehdä samaa piirakkaa uudemman kerran viime viikonlopun peli-iltaan herra Longfieldin pikkuveljen ja hänen avopuolisonsa luokse.

pinaatti-lohipiirakkapinaatti-lohipiirakka

Toisella kerralla piirakasta ei tullut niin hyvää kuin ekalla kerralla – se tarjottiin peli-illassa hieman jäähtyneenä, ja tämä piirakka on ehdottomasti parasta lämpimänä. Lisäksi tuplasin piirakan täytemäärän, sillä tein sen aika isoon ja syvään vuokaan (vuoka on kotoisin Leila Lindholmin liikkeestä Tukholmasta). Täytettä oli sen verran paljon, että piirakkaa olisi voinut (tai siis olisi pitänyt) pitää uunissa ainakin vartin pidempään. Postauksessa olevat reseptin täytemäärät ovat ihan normaalit, eli uunissa möllöttämisaika pitää suunnilleen paikkansa.

pinaatti-lohipiirakka

pinaatti-lohipiirakkapinaatti-lohipiirakka

Pinaatti-lohipiirakka

  • 1 Myllyn Paras Pyöreä ruis-kaura piirakkataikina
  • 150 g tuoretta (tai pakastettua) pinaattia
  • 2-3 kevätsipulia
  • 1 rkl öljyä
  • 1 pkt (200 g) lämminsavukirjolohta
  • 1 dl tilliä hienonnettuna
  • 1 dl (50 g) emmentaljuustoraastetta
  • 2 kpl luomu kananmunaa
  • 1 prk (2 dl) ruokakermaa
  • rouhittua mustapippuria

1. Ota yksi taikinalevy ja sulata pakkauksen ohjeen mukaan. Kauli taikina piirakkavuoan (halkaisija 24 cm) kokoiseksi ja painele tiiviisti pohjalle ja reunoille. Tasoita reuna. Nosta vuoka jääkaappiin.

2. Kiehauta pinaatinlehdet ja hienonnetut kevätsipulit öljyssä.

3. Paloittele lämminsavukirjolohi. Levitä kalapalat, tilli ja pinaatti-sipuliseos piirakkapohjalle. Ripottele pinnalle juustoraastetta.

4. Vatkaa kananmunien rakenne rikki. Sekoita joukkoon ruokakerma. Mausta ripauksella pippuria. Kaada seos piirakkavuokaan.

5. Paista piirakkaa uunin alatasolla 200 asteessa 25-30 minuuttia, kunnes täyte on täysin hyytynyt ja pinta saanut hiukan väriä. Anna piirakan jäähtyä hetken aikaa ennen tarjoilua.

pinaatti-lohipiirakka

Ikkunalaudalla kukkien kelta,
rairuoho versoo jo lautaselta.
Pajujen oksissa silmut uudet,
suklaamunissa salaisuudet.

pajunkissa

Edessä on ihana pitkä viikonloppu! Minä pääsen töistä torstaina jo yhdeltä – aion fillaroida kotiin kaikessa rauhassa, jotta työkiireet haihtuisivat kotimatkan varrella pääkopasta kokonaan. Haluan enemmän kuin paljon rentoutua ja nauttia pitkistä sängyissä nautituista aamuista ja herkutella hyvällä ruoalla. Vielä en ole tehnyt päätöstä siitä, unohdanko koulujutut kokonaan pääsiäisen ajaksi, vai istunko koneen äärelle vääntämään opintojaksojen lopputöitä. En aio kuitenkaan stressata siitä just nyt, teen sitten minilomalla just sitä mikä hyvältä tuntuu.

Pääsiäislomaan tulee mahtumaan kivoja ja maittavia juttuja! Torstaina kokkailemme parin leidiystävän kanssa libanonilaisia herkkuja Helsingissä. Perjantaiksi ei ole vielä suunnitelmia, jos ilma on hyvä, meidät löytää hyvin todennöisesti metsästä samoilemasta. Lauantaina suuntaamme herra Longfieldin kanssa illalla Brondaan herkuttelemaan (jeee!) ja sunnuntaina kalenteri on jälleen ihan tyhjä. Maanantaina matkaamme anopin luokse syömään. Jos anoppi kaipaa apua, mulla olisi pari kakkureseptiä takataskussa, joita haluaisin kokeilla. Saa nähdä tarvitaanko apua vai ei.

Näiden omien pääsiäissuunnitelmien jälkeen vuorossa olisi pari mukavaa pääsiäisvinkkiä teille kaikille! Toivottavasti saatte niistä jotain irti.

Pajunkissakimput

Käväise metsässä, katko kasa muhkeita pajunkissaoksia ja kiedo ne kotona kauniiksi ja yksinkertaiseksi kimpuksi. Kimput voi nakata ovenpieleen tai antaa ystävälle!

easter

Täytetyt suklaamunat

Täytettyjä ja värikkäitä suklaamunia ihasteltiin blogissa viime vuonna. Kauniita ja herkullisia ne kyllä olivat. Suosittelen kokeilemaan, resepti ja ohjeet löytyvät linkin takaa.

Täytetyt suklaamunat Täytetyt suklaamunat

Chjokon suklaamunat

Blogin Instagramiin ilmestyi tänään iltapäivällä kuva Chjokon Liisankadun liikkeestä. Kävimme herran kanssa hakemassa astetta upeampia suklaamunia pääsiäisviikonlopun herkutteluhetkiin.

Chjokossa on tarjolla vaikka kuinka upeita suklaisia pääsiäisyllätyksiä, niitä kannattaa käydä toden totta kurkkaamassa! Koko pääsiäisvalikoima löytyy myös heidän nettisivuiltaan. Nyt pitää enää pysyä tiukkana – suklaaherkkuihin ei saisi koskea ennen pääsiäisen alkua.. Se meni kyllä jo mönkään. Heh!

Chjoko Chjoko Chjoko

Pääsiäiskuppikakut

Värikkäitä pääsiäiskuppikakkuja leivoin viime vuonna meidän uusille naapureille. Yksi satsi vietiin myös maatyömiehille, jotka oli tasan vuosi sitten hommissa meidän tontilla. On aika uskomatonta, että meille tulee kesän alkumetreillä jo vuosi täyteen meidän uudessa kodissa! Aika tosiaan rientää..

Pikkuisilla suklaamunilla koristetut pääsiäiskuppikakut maistuivat uusille naapureille sekä maatyömiehille. Näitä kannattaa siis testata, ja yllättää herkkupaloilla vaikka äiti ja isä!

Pääsiäiskuppikakutpääsiäiskuppikakut

DIY Kukkapaketti leivinpaperista

Viimeinen pääsiäisvinkki mulla on vielä itse testaamatta. Mulla oli kyllä tarkoitus koristella leimasimella leivinpaperia ja kääriä siihen keltaisia narsisseja, mutta homma on vain jäänyt muiden kiireiden keskellä. Ehkä mä vielä innostun askarteluhommiin viikonlopun aikana – anopille olisi mukava viedä keltainen kukkakimppu ensi maanantaina.

Leivinpaperista tehdyn kukkapaketin ohjeet voi kurkata Stampington & Companyn nettisivuilta.

Ricky Martin sä oot hot

Eikä sussakaan Jennifer oo mitään vikaa! (Adrenalina, sä taas oot halpa kopio Pitbullista..)

Kuvittelen omaavani J. Lon lantion, kuvittelen Rickyn purevan mun korvaa, kuvittelen näyttäväni tyrmäävältä mustassa nahkalippiksessä (niistä mustista nahkashorteista en uskalla edes uneksia) ja sitten herään todellisuuteen – joraan meidän tietokonehuoneessa hiki hatussa maailman omituisimpien muuvsien viedessä mun kroppaa samalla kun käteni heiluvat kaikella muulla tavalla kuin niiden pitäisi. Ja tietenkin naamallani on maailman urpoin ilme ja huudan biisin sanoja niin että korviin sattuu. Laulan niin kovaa, etten kuule kun herra Longfield huutaa olkkarin sohvalta ”laita verhot kii!”.

Mutta mitä väliä? Ei niin mitään. Biisi on tyrmäävä ja Ricky näyttää syötävän hyvältä! Ja mä jatkan joraamista – lippis päässä.

Sube la adrenalina
Sube la adrenalina
Sube la adrenalina

Helpot lihapullat pannulla

Kaiken häsäämisen keskellä olemme käyneet ruokakaupassa(kin) viime aikoina todella harvoin. Aika on ollut kortilla ja olemme sananmukaisesti kaivaneet jääkaapin, pakastimen sekä kuiva-ainekaappien perukoilta kaiken, joka on vielä syömiskelpoista. On sieltä löytynyt myös jonkin verran ei-syömiskelpoista tavaraa, jotka on viskattu harmistuneena roskiin.

lihapullattomaattiaurinkolihapullat

Helppoja lihapullia meillä paisteltiin eräänä viikonloppuna. Jääkaappiin oli nostettu edellisenä iltana sulamaan 400 grammaa jauhelihaa ja siitä se ajatus sitten lähti.

Helpot lihapullat pannulla

noin 20 lihapullaa

  • 400 g paistinjauhelihaa
  • 1 kpl iso sipuli kuutioituna
  • 1 kpl yksikyntinen valkosipuli murskattuna
  • 200 g (1 prk) kermaviiliä
  • 1 kpl luomu kananmuna
  • ½ dl korppujauhoja
  • suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • 1-2 tl valkosipulilastuja (Ruoveden herkku)
  • Chili Explosion -mausteseosta
  • öljyä/paistorasvaa paistamiseen

1. Kuullota sipulit pannulla.

2. Sekoita kulhossa kaikki ainekset sekaisin rohkeasti käsin ja mörssää tasaiseksi seokseksi.

3. Pyöritä taikinasta pieniä (tai isoja) lihapullia ja paista ne pienessä rasvamäärässä keskilämmöllä paistinpannulla kauniin ruskeiksi.

Me söimme lihapullien kaverina pakastimesta löytyneitä lohkoperunoita, jääkaapista löytynyttä siirappista pippurikastiketta, keväisen värisiä minitomaatteja (joiden aurinkoisen kuvan latasin myös Instagramiin) sekä tuoretta maalaispatonkia. Oli hyvää ja yksinkertaista.

lihapullat pannullalihapullatlihapullat

sillileipä Abba

Sillileipä, jonka herra Longfield kehitti ihan itse eräänä päivänä kun jääkaappi huusi tyhjyyttään ja nälkä yllätti.

Sillileipä, jonka herra Longfield teki itselleen, mutta jonka mä horasin sisuksiini yhden testihaukun jälkeen.

Sillileipä, jonka herra Longfield nimesi Sauli Niinistön leiväksi.

p.s. Herra Longfieldillä on tapana tehdä erikoisia voileipiä ja antaa niille tunnettujen ihmisten nimiä. Meillä on syöty Sauli Niinistön sillileivän lisäksi ainakin Prinsessa Madeleinen leipää, Prinssi Danielin leipää, Jenni Haukion leipää, Antonio Floresin leipää sekä Carl Philipin leipää. Ja nyt äsken se teki Jyrki Kataisen leipää, siihen tuli paistettua kananmunaa ja jalapenoja.

Sauli Niinistön sillileipä

kaksi leipää (toinen ahneelle vaimolle)

  • 2 palaa tuoretta jälkiuunileipää (meillä on ”aina” Oululaista)
  • Abba Silliherkku Sitruunaa (saatu blogin kautta)
  • rouhittua mustapippuria
  • pari tippaa tabascoa

1. Ota leipä pussista ja levitä sen päälle runsas kerros Abba Silliherkku -sarjan sitruunasillejä. Ripottele päälle rouhittua mustapippuria ja pari tippaa tabascoa.

Nauti – omnom!

sillileipä Abba

Beachillä huhtikuussa

Viime lauantaina oli upea, mutta tuulinen, sää. Istuin suunnilleen neljään asti koulussa esitellen täysin keskeneräistä tapaustutkimusta kahdelle tohtorismiehelle. Se oli aika hauskaa. On upeaa uskaltaa olla toisten edessä oma itsensä ja näyttää ettei ole asioista nyt ihan kartalla. Oppimisprosessia sekin.

Lauantaisen koulupäivän jälkeen sain kuitenkin tapaustutkimuksen kirjoittamisen alkuun tohtorismiesten rohkaisevien sanojen jälkeen. Tekstiä oli syntynyt sunnuntai-iltaan mennessä ”ihan tosta vaan” 1300 sanaa. Enää puuttuisi 6700 sanaa. Heh. Mutta niinhän se taitaa olla, että alku on aina se vaikein.

soukka instagram

Soukka

Koulussa kökkimisen jälkeen mun oli jälleen pakko päästä pihalle. Pää oli aika pyörällä, ja tahdoin kovasti saada keskeneräisen tutkimuksen sadat kysymykset edes hetkeksi pois pääkopasta. Niinpä lähdimme herra Longfieldin kanssa ulos. Tällä kertaa ilman harmaata karvaista kaveria, sillä tahdoimme tarpoa reipasta vauhtia vähän pidemmän matkan. Meidän karvapallo alkaa olla jo sen verran vanha ja nivelvikainen, ettei hänen kanssaan mitään oikeita lenkkejä enää tehdä – enemmänkin laahustellaan kaikessa rauhassa eteenpäin nuuhkien jokainen mahdollinen oksa.

Nappasimme jättimäisen kartan autoon (kuvan voi kurkata blogin Instagramista) ja lähdimme ajamaan. Meidän oli tarkoitus suunnata Nuuksion metsiin, mutta lopulta päädyimme kääntämään mustan pantterin (eli siis automme) nokan kohti etelää. Auto parkkeerattiin lopulta Soukan uimarannan parkkikselle, josta jatkoimme lenkkarit jalassa matkaa.

Maisemat olivat upeita ja sää salli. Pieni puhurikaan ei haitannut, sillä päällä oli tarpeeksi lämpimät ulkoiluvaatteet. Ulkoilu se sitten on ihanata!

Soukka Soukka Soukka Soukka Soukka Soukka

Mun äiti tekee maailman parasta paksupohjaista pitsaa! Tällä paksupohjaisella jauhelihapitsalla olen herkutellut ihan pikkuisesta tytöstä asti, joten äitini pitsaresepti päätyi täysin oikeutetusti mukaan Hyvää Suomesta kotiruoka -kisaan.

jauhelihapitsa

jauhelihapitsasuomi

Kisan ideana oli loihtia Suomen paras kotiruokaresepti käyttäen reseptissä Hyvää Suomesta -merkillä varustettuja tuotteita. Äidin paksupohjaiseen jauhelipitsaan käytettiin yhteensä viittä kyseisellä merkillä varastettua ruoka-ainetta.

Hyvää Suomesta -tunnuksella varustetut elintarvikkeet ovat kotimaisia. Tunnus on ollut käytössä jo 20 vuotta, ja sen piiriin kuuluu nykyään noin 8000 tuotetta! Hurjan upea luku. Tällä hetkellä kyseisellä merkillä varustettujen tuotteiden sisältämien raaka-aineiden kotimaisuustaso on noin 95 %. Hurjan upea luku sekin.

jauhelihapitsa

Kilpailun ohessa meitä kisaan osallistuvia bloggareita pyydettiin kertomaan, mikä on meille suomalaista ruokaa ja mitä se meille merkitsee. Kun joku mainitsee kuulleni sanan kotiruoka, liihotan sillä sekunnilla lapsuudenkotiini. Meillä ei syöty erityisen fiinisti tai käyty kalliissa ravintoloissa. Meillä syötiin aitoa ja rehellistä kotiruokaa.

Lapsena lempiruokiani olivat paksupohjaisen jauhelipitsan lisäksi nakkimössö, punakastike (hitsi, tästä mun täytyy tehdä postaus!), jauhelihatäytteiset letut sekä ennenaikainen makaronilaatikko. Ai mikä? No makaronilaatikko, joka ei saa ylleen muna-maitoseosta, ja joka ei ehdi käydä uunissa koska iskä ja minä syödään se ennen sitä pois. Kyseessä on siis makaronia, äidin paprikalla maustamaa jauhelihaa sekä sipulia sisältävä mössö. Kyseinen mössö on todella hyvää ketsupin kera!

Tästä(kin) hassusta sapuskasta olen saanut ihan vahingossa myös herra Longfieldin pitämään suuresti. Herra tykkää myös kovasti äitini tekemästä punakastikkeesta. Aika usein matkalla vanhempieni luokse, herra toivoo salaa, että ruokana olisi punakastiketta. Ensi kerralla voisit äiti tehdä siis sitä. Hahha!

Erityisinä ”juhla”hetkinä meillä herkuteltiin K-kaupan grillikanoilla tai isoveljeni silloisista pitserioista haetuilla pitsoilla, joista minä kaavin aina täytteet pois ja söin pelkän pohjan (oon mä ollut aika outo!).

Minulle suomalainen ruoka tuo mieleen pirttipöydän pitkine epämukavine penkkeineen, nakkimössön tuoksun sekä pienessä keittiössä hääräävän äidin. On uskomatonta, ettei edes kaikilla herkuilla varustettu kallis illallinen pysty korvaamaan sitä fiilistä kun kotona tehtiin nakkimössöä – maailman yksinkertaisinta, halvinta ja hitto vie myös pirun hyvää kotiruokaa.

Mutta nyt on aika kurkata miten tuhti ja muhkea paksupohjainen jauhelihapitsa valmistuu äitini osaavissa käsissä. Jos pidätte reseptistä, sitä saa äänestää Ruoka.fi-sivustolla aina 25.4.2014 asti! Kiitos äänistänne jo etukäteen.

jauhelihapitsa jauhelihapitsa jauhelihapitsa jauhelihapitsa jauhelihapitsa jauhelihapitsa jauhelihapitsa

Paksupohjainen äidin jauhelihapitsa

pieni pellillinen, eli 4 muhkeaa annosta

Pohja

  • 3 dl 42-asteista vettä
  • 4 rkl auringonkukkaöljyä
  • ½ pkt tuorehiivaa (Hyvää Suomesta)
  • suolaa
  • 7 dl Luomu vehnäjauhoja (Hyvää Suomesta)

1. Lämmitä vesi 42-asteiseksi. Sekoita lämpimän veden joukkoon öljy sekä tuorehiiva. Sekoita kunnes hiiva on sulanut täysin veden joukkoon. Lisää suolaa maun mukaan (n. 1 tl).

2. Laita kädet rohkeasti veteen ja lisää jauhot sekaan koko ajan käsillä sekoittaen. Alusta taikinaa voimakkaasti käsillä painellen kunnes se irtoaa kulhon reunoista helposti.

3. Siirrä taikinakulho liinalla peitettynä esim. mikroaaltouunin sisään ja anna turvota kaksinkertaiseksi (turvotusvaihe kestää noin 30 minuuttia).

4. Kun taikina on turvonnut tarpeeksi, nosta se leivinpaperin päälle ja painele taikina käsin oikean kokoiseksi. Siirrä leivinpaperi taikinoineen pellille. Ja sitten lisätään pitsaan täytteet.

Täytteet

  • 400 g naudan paistijauhelihaa (Hyvää Suomesta)
  • suolaa
  • 1 kpl iso sipuli
  • 1 kpl yksikyntinen valkosipuli
  • 3-5 rkl ketsuppia
  • 3 kiekkoa ananasta
  • oreganoa
  • basilikaa
  • pitsamaustetta
  • 2 kpl kotimaista tomaattia
  • 1 pss (150 g) Valio Aura murennettu (Hyvää Suomesta)
  • Emmental-juustoa raastettuna (Hyvää Suomesta)

1. Levitä pitsapohjalle ketsuppia. Ketsuppia tulee äidin mukaan laittaa runsaasti, niin että koko pohja täyttyy kunnolla.

2. Ketsupin jälkeen pitsan päälle lisätään pannulla paistettu jauheliha, jonka kanssa on paistettu myös sipulit. Äiti sanoo, että jauheliha pitää levittää pitsapohjalle tasaiseksi kerrokseksi.

3. Jauhelihan päälle levitetään ananaspalat, ja sen jälkeen viskellään mausteita ja paljon! Äitini käyttää kuivattua oreganoa, basilikaa ja pitsamaustetta.

4. Mausteiden jälkeen on tomaattiviipaleiden vuoro. Viimeiseksi pitsa kuorrutetaan juustoraasteella. Me käytimme tällä kertaa murennettua Aurajuustoa sekä Emmental-juustoraastetta. Isäni viipaleesta jätettiin Aurajuusto pois, sillä hän ei pidä siitä sitten yhtään.

5. Paista pitsaa 200-225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Paksupohjainen pitsa on valmis kun juustoraaste on kauniin kullanruskeaa. Ja sitten vain herkuttelemaan!

jauhelihapitsa

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 121 muun seuraajan joukkoon