Mistä tiedät olevasi hienossa (lue: kalliissa) ravintolassa?
- olet laittanut kotona melkein ykköset päällesi
- sinua palvelee kolme erittäin ystävällistä tarjoilijaa
- saat tilaamaasi menuun muutaman yllätysannoksen
- lasisi ei tyhjene koskaan
- leipä ei lopu kesken
- jokaisen ruokalajin sisältö selitetään sinulle juurta jaksaen
- vessapaperin päät on taiteltu kauniisti
- wc:ssä ei ole käsipaperia, vaan jokaisille kävijälle on varattu oma käsipyyhe
- wc:ssä voi myös rasvata kätensä
- saatuasi laskun, tekisi sinun mieli alkaa itkemään
Tätä kaikkea koin eräänä iltana kun suunnistimme vuosien suunnittelujen jälkeen illallisella G. W. Sundmansille. Oikeastaan kotona lähtiessämme en vielä tiennyt minne olimme menossa, joten hymy oli aika leveä kun mieheni avasi minulle tämän maineikkaan ravintolan oven.
Tähän alkuun voisin vielä hieman kopioda tekstiä ravintolan omilta nettisivuilta. Rakennus on nimittäin todella kaunis ja sillä on kohtalaisen pitkä historia.
Ravintola on saanut nimensä kauppalaivan kapteeni, kauppias Gustaf Wilhelm Sundmanista (1777-1835), joka rakennutti talon vuosina 1817-1820. Talon piirustukset laati Helsingin historiallisen keskustan ilmeen luoja, maineikas Carl Ludvig Engel. Alakerta oli vanhan perinteen mukaan varattu kauppaliikkeille, yläkerta omistajan asuin- ja edustuskäyttöön.
Gustaf Wilhelm Sundman kohosi ajan mittaan Helsingin johtomiesten joukkoon ja osallistui vahvasti muun muassa sataman kehittämiseen. Hänen kuoltuaan talo oli pitkään Sundmanin perikunnan hallussa, ja siirtyi vuonna 1861 hänen pojalleen, varakkaalle kauppaneuvos Carl Wilhelm Ignatius Sundmanille. Myöhemmin talo oli pitkään Victor Ekin ja tämän perikunnan omistuksessa ja toimi myös Oy Victor Ek Ab:n toimitiloina. Ravintolatoiminta alkoi rakennuksessa vuosina 1988-89 tehdyn peruskorjauksen jälkeen.
Illan asuna minulla toimi seuraavanlainen kokoonpano.
mekko: Part Two, koru: DPN, clutch: Lisbeth Dahl, kengät: Menbur
Ja sitten päästään vihdoin niihin ruokiin, ja voi kuulkaa minkälaisia ruokia ne olivatkaan..
Söimme molemmat Signature menut. Menu koostui neljästä annoksesta, mutta keittiön tervehdys sekä pre-dessert lisäsivät annosten määrät kuuteen.
En osaa käyttää niin hienoja sanoja kuin ravintolan tarjoilijat käyttivät, joten lätkäisen tähän annosten kuvat ja niiden nimet.
1. ja 2. ruokalaji:
3. ruokalaji:
4. ruokalaji, pääruoka:
5. ja 6. ruokalaji, jälkiruoat:
Kyllä näin voisi syödä useamminkin. Seuraavan kerran kun kukkaron nyörit ovat löysällä, olisi Sundmansin ihanaan ravintolaan mukava istahtaa vielä uudemankin kerran. Upea paikka!
Meanwhile in Longfield.. 
Yksi juttu mistä myös tietää että on hienossa ravintolassa on se jos tuntuu siltä ettei itse kuulu sinne lainkaan, ja harkitsee jokaista sanaa ja liikettä jottei vaan vahingossa tekisi jotain mikä paljastaisi sinut tavalliseksi rahvaaksi.
Mutta olipa muuten järjettömän hyvää tuo tryffeliraita mikä peruna&tryffeli-nimisen annoksen lautaselle oli riipaistu. Sitä kun sekoitti muihin lautasen antimiin ja pisti suuhunsa niin taju meinasi lähteä. Ei siitä turhaan miljardeja makseta.
Totta! Onneksi mä kuitenkin kuvasin koko ajan ja jokaisen annoksen, me ei ehkä paljastuttu. ;)
Tryffeli-setti oli munkin lemppari tuon pääruokana olevan naudan kanssa. Huhuh, että oli hyvää!