Huh, onpahan tapahtumarikkaat päivät takana! Vapun jälkeen suuntasimme aikaisin aamulla Vaasaan, josta matka jatkui nopsasti syödyn lounaan jälkeen kohti Oravaisia. Oravaisissa pääsimme tutustumaan Kannustalon talotehtaalla valmisteilla olevaan muuttovalmiiseen Vihervaaraamme, joka toimitetaan tontille ensi viikon keskiviikkona. Kerroinkin jo viime postauksessa fiiliksiä talostamme, joten keskitytään tässä postauksessa muihin viime päivien tapahtumiin.
Tässä välissä on kuitenkin kiitettävä teitä kaikkia, jotka kommentoitte viime postaustani! On todella ihana kuulla, että muuttovalmiin talon rakentaminen kiinnostaa teitä. Lupaan tehdä muuttovalmiin Kannustalon rakentamisesta tarkemman postauksen jossain välissä, mutta kyselkää tosiaan kommenteissa tai spostilla asian tiimoilta ihan mitä tahansa, vastailen kysymyksiin todella mielelläni!
Talotehtaalla vierailun jälkeen ajoimme takaisin Vaasaan, jossa kirjauduimme sisään ihanan tunnelmalliseen hotelli Astoriin. Kannustalo sponssasi meille hotelliyön, sillä tulimme Oravaisiin niin pitkän matkan takia. Täytyy sanoa, että majoituksen tarjoaminen oli Kannustalolta tosi kiltisti tehty! Päätimme lähteä tutustumaan Vaasan shoppailutarjontaan, ja muutaman tunnin kierroksella mukaan tarttui tuliaisia vanhemmilleni (kiitokseksi harmaan karvaisen kaverin hoidosta), herkkuja herra Longfieldille sekä jotain söpöjä hepeneitä mulle. Kaupungissa kiertelyn jälkeen köpöttelimme takaisin hotellille höpöttäen koko ajan siitä kuinka ihanan talon tulemme saamaan. Oih!
Hotellilla meihin iski väsy ja päätimme jättää illallisen etukäteen valitsemassani ravintolassa väliin. Kävin suihkussa ja samaan aikaan herra Longfield lähti ostamaan läheisestä Cittarista meille jotain iltapalaa. Pian hän saapui takaisin erityisen herkulliselta tuoksuvan muovikassin kanssa. Kassista paljastui grillattu lämmin kana, vettä, päärynöitä sekä suklaapatukat. Popsimme ruoat käsin sängyn päällä katsoen samalla meidän lemppariohjelmaa (en ehkä kehtaa kertoa mikä ohjelman nimi on, eiku kehtaan mä, me tykätään hitosti Viidakkotähtösistä!). :)
Aamulla pääsimme nauttimaan ehkä söpöimmästä ja rauhallisimmasta aamupalasta pitkään aikaan. Hotelli Astorin aamupala oli katettu suloiseen salonkiin ja kaikki aamupalatarvikkeet oli aseteltu tosi söpösti esille. Saimme puristaa appelsiinimehut itse sellaisella koneella, syödä sydämen muotoisia sämpylöitä ja paistaa lopuksi vielä vohvelitkin ihan itse vohveliraudalla. Aamupalalla oli meidän lisäksi vain pari muuta henkilöä, joten aamun aloitus oli harmoninen ja rauhallinen.
Söimme aamupalaa pitkään ja hartaasti ja sitten olikin aika suunnistaa kohti Helsinkiä. Saimme ajaa molempiin suuntiin tosi aurinkoisessa ja kauniissa säässä. Paluumatkan puheenaiheina oli yllättäen talo, talo ja vielä kerran talo. Pysähdyimme jossain Tampereen korkeudella eräässä puutarhamyymälässä, jonka alueella oli tosi ihana kahvila, antiikkimyymälä, taimitarha sekä kivipiha. Kerroinkin jokin aikaa sitten, että tontilla pitää tehdä jonkin verran pengerryksiä sekä kivimuureja, joten oli oivallista päästä näkemään kivituotteita ihan livenä.
Suureksi hämmästyksemme löysimme kivipihalta kivan muurin ja kaiken lisäksi sen hinta ei ollut ihan niin kamala kun olin kuvitellut. Tontin takaosa tullaan muuraamaan parinkymmenen metrin matkalta punaisella antiikkimuurikivellä, joka sopii talon tyyliin sekä väriin hyvin. Kävimme paluumatkalla kahdessa muussakin kivifirmassa, joten saimme heti jonkinmoisia hintatietoja useammasta paikasta. Seuraavaksi mulla olisi tiedossa sitten tarjouspyyntöjen lähettely eri kivifirmoihin.
Me tykätään herra Longfieldin kanssa järkkäillä toisillemme yllätyksiä, ja perjantaiksi olin järkännyt yllätyksen herralle. Olin varannut GLO Art hotellista huoneen, johon kuului illallinen hotellin ravintolassa viineineen päivineen sekä tietenkin aamupala ja myöhäinen uloskirjaus. Yllätyksen idea oli siinä, että emme nyt pääse matkustelemaan, joten tämän minimatkan piti olla sellainen ulkomaanreissun korvike. Yllätyshän ei mennyt nyt ihan putkeen, sillä Oravaisissa käynti sattui juuri samalla ajalle. Olisi ollut ihana viedä herra suoraan töistä hotellille työviikon päätteeksi, mutta nyt ajoimmekin suoraan Vaasasta Glo Art hotellin parkkihalliin.
Olimme sen verran myöhään perillä, että astelimme melkein heti syömään kolmen ruokalajin keittiömestarin menua. Ehdimme onneksi kuitenkin hyvin käydä suihkussa ja vaihtaa vähän paremmat kuteet päälle. Haluan kovasti kertoa illallisesta tarkemmin, joten jossain välissä herkullisesta illallisesta tulee ihan oma postaus.
Illallisen jälkeen kävimme hakemassa isot karkkipussit hotellin vieressä olevasta Filmtownista. Normaalit ihmiset olisivat varmaan menneet jonnekin lasillisille, me kuitenkin tykättiin enemmän syödä karkkia ja katsoa hotellin ihanissa lakanoissa vierekkäin Suomen lätkäpeliä. Mä tosin nukahdin jo toisessa erässä, mutta ei sillä niin väliä, voitto tuli Saksasta kuitenkin!
Aamulla talsimme hyvin nukutun yön jälkeen aamupalalle. Tällä kertaa aamupalasali oli aivan täynnä ja en tainnut kuulla suomea juuri yhtään. Paikalla oli paljon venäläisiä sekä saksalaisia, joiden vieressä mainitsin turhankin lujaa Petri Kontiolan sekä Savinaisen! ;) Aamupala oli ihan hyvä, croissantit olivat loistavia ja jogurttikin oikein maukasta. Myöhään syödyn illallisen sekä karkkien jälkeen aamulla ei kuitenkaan ollut vielä kunnolla nälkä, joten aamupala jäi pieneksi.. Ruokaa jäi lautaselle enkä jaksanut edes kahvikuppia juoda loppuun. Joskus näinkin!
Aamupalan jälkeen lähdimme kiertelemään keskustan huonekaluliikkeitä. Tutkimme erityisen tarkasti ruokapöytiä, ja kivoimmat taisivat löytyä Stockalta sekä Riviera Maisonilta. Kävimme myös Skannossa, Kaanissa ja BoConseptissa, mutta niiden valikoima oli meidän makuun turhan moderni.
Huonekaluihin tutustumisen jälkeen palasimme hotellille, josta matka jatkui uloskirjauksen jälkeen Vantaalle. Vantaalla kävimme TH-Marketissa, josta bongasin aiemmin tällä viikolla Giorgio Armanin kashmir-jakun. Jakun alkuperäinen hinta on reippaasti yli tuhat euroa, mutta nyt TH-Marketissa sen hintalapussa luki 100 euroa. Eihän sitä voinut oikeasti jättää sinne!!
TH-Market on vahinkotavarakeskus, joka myy vakuutusyhtiöiden lunastamia vahinkotavaroita. Armanin jakkuni on ehkä ollut jossain hienossa liikeessä, jossa on ollut vesivahinko, ja sen takia liikkeen tavarat ovat nyt myynnissä täysin uutta vastaavina TH-marketissa. TH-Marketin valikoima vaihtuu päivittäin ja välillä sieltä tekee ihan tajuttomia löytöjä, kuten esim. tämä jakkuni. Jakku tulee varmasti vilahtamaan jossain postauksessa, nyt en ole siitä vielä yhtään kuvaa kerinnyt nappaamaan. Upea se kuitenkin on, sen voitte varmaan uskoa! Nappasimme TH-Marketista myös ison kasan ilmaisia pahvilaatikoita mukaamme. Nyt on taas kasa muuttolaatikoita pakattuina (kyllä, mä pakkasin laatikot heti kotiintulon jälkeen).
Viimeinen etappi oli vanhempieni koti, josta kävimme hakemassa harmaan karvaisen kaverin. Toki äitini oli tehnyt meille myös ruokaa, joten ilta venyi lopulta vanhempieni luona vähän pidempään. Ehdimme kuitenkin hyvin kotiin ennen Suomen peliä. Ja ennen peliä ehdin tosiaan pakata monta muuttolaatikkoa, purkaa tavarat ja vaihtaa päälle yöpaidan (niin ja asettua mukavaan asentoon sohvalle).
Onneksi huomenna on sunnuntai, jotta ennätämme kerätä hieman voimia ensi viikkoa varten. Tosin huomenna tiedossa olisi parin päivän tauon jälkeen tontilla säheltämistä sekä suhteellisen monen sähköpostin lähettämistä talojuttujen takia ympäri ja ämpäri. Mutta ainakin aion nukkua pitkään!
«Vuosi sitten: Koh Lipe TOP 2»
Onpas teillä ollut vauhdikkaita päiviä! Olen kuullut paljon kehuja tuosta hotel Astorista ja etenkin sen aamiaisesta. Me oltiin toissakesänä yö Vaasassa kun yövyimme siellä matkalla Kokkolan asuntomessuille, mutta Astor oli silloin täynnä ja olimme Kantarellis-nimisessä hotellissa, joka sekin oli tosi kiva.
Harmaa karvainen kaveri on muuten tosi suloinen! Mikä hän on rodultaan? Näytin joskus miehelle jotain kuvaa hänestä täältä blogistasi ja kysyin, mikä eläin – vastaus oli, että karhu :D .
Onpas kiva kuulla, että suloinen Astoria on muidenkin tiedossa. :)
Harmaa karvainen kaveri on chow chow. Yleensä chowit ovat oranssin ruskeita tai mustia, nämä siniset (lue: harmaat) yksilöt ovat aika harvinaisia. Ja tosi moni lapsi muuten huutaa myös koiramme nähtyään ”karhuuu!”. :)
Uteliaana olen odotellut postaustasi talon saapumisesta, miten on mennyt??
Voi miten ihana kommentti. :) Huomenna tulee heti aamusta postaus talon saapumisesta! Siellä tontilla se kaunokainen möllöttää jo kattotiilet asennettuna. :)
Kiva juttu, kiitos. :) Kovasti tässä odotellaan, meilläkin Kannustalohaaveita tai ainakin talohaaveita, jahka tässä tontti saadaan hankituksi. :)
Haaveet voi kyllä toteuttaa, joten tuhannesti onnea tontin metsästykseen. :) Tässä vielä linkki talon kokoamispostaukseen: https://meanwhileinlongfield.wordpress.com/2013/05/10/nain-nousee-muuttovalmis-kannustalo/