Puutarhahäät ♥

Elokuussa vietettiin serkkuni häitä. Serkun häät olivat tämän kesän ainoat hääkekkerit, joten odotin juhlia kovasti. Ja koska olen nainen, piti ennen juhlia stressata tietenkin vaatteista. Mulla on vaatehuoneessa pari luottomekkoa hienoja tilaisuuksia varten, mutta niistä kumpikaan ei ollut ykkösvalinta näihin juhliin, sillä serkkuni häät vietettiin heidän omassa isossa puutarhassaan. Eikö kuulosta (ja näytä) upealta?

Serkkuni ja hänen tuleva miehensä olivat  jo kutsujen yhteydessä sanoneet, että korkokengät ja liian prameat vaatteet kannattaa jättää kotiin. Juhlissa talsittaisiin nurmikolla, ja välissä saattaisi myös sataa, joten juhlavermeet kannattaisi valita sen mukaan.

Pienoinen puutarhahäävaatekriisini saatiin selätettyä ihan vahingossa. Kävi nimittäin niin onnekkaasti, että satuin käymään keskustan Stockmannin naistenvaateosastolla eräänä päivänä ennen yhden bloggaajatapahtuman alkua. Kävelin naistenkerroksessa vailla mitään ostohaluja tai edes tarkoitusta ostaa yhtään mitään, kun silmiini osui alerekissä yksinäinen ihanan värikäs mekko harmaiden paitojen välissä.

Siinä se täydellinen puutarhahäiden mekko oli. Tarjoushaukka oli jälleen tehnyt löydön! Normaalisti 90 euroa maksavalle mekolle jäi hintaa alennuksien jälkeen huimat 35 euroa. Värikäs maksimekko oli (ja on edelleen) hurjan kaunis, ja päivettyneellä iholla se näytti vielä paremmalta. Jalkaan pistin mekkoon sopivat varvassandaalit ja hiukset kiedoin silmänräpäyksessä nutturalle. Ja niin rento, mutta silti juhlava puutarhalook oli valmis. Pakko vielä mainostaa, että sekä mekko että hiukset saivat juhlissa kehuja. Kiitokset niistä!

Serkkuni häät eivät olleet perinteiset, niissä ei tanssittu valsseja, ei oltu kirkossa kuuntelemassa pappia eikä leikattu juhlallisesti hääkakkua. Näissä häissä oltiin rennosti, syötiin pirun hyvin, pelattin mölkkyä ja vaihdettiin sukulaisten sekä uusien tuttavuuksien kanssa kuulumisia.

Häiden ruokapuolellakaan ei menty tuttujen ja turvallisten kaavojen mukaan. Ruokailua ei suinkaan aloitettu perinteisesti alkupaloista, vaan voileipäkakuista, erilaisista makeista kakuista sekä karkkibuffetista! Tämä sopi minulle!

Huikean upeat ja komeat voileipäkakut olivat serkkuni ystävän käsialaa. Sulhanen on kova voileipäkakkufani, ja tästä syystä voileipäkakkuja oli tarjolla kolmea eri sorttia. Maistoin jokaista, ja pyysin juhlien jälkeen voileipäkakkujen takana olevan henkilön yhteystiedot, jotta voin tilata niitä joskus omiinkin juhliin (yksi tilaus on varmaan tässä syksyllä jo tulossa). Aivan taivaallisen kauniita ja ennen kaikkea maukkaita (ja sopivan kosteita)!

Vieraita ei laitettu istumaan ruokailun ajaksi tiukkojen istumajärjestysten mukaan, vaan jokainen sai etsiä oman paikan puutarhasta tai sisältä. Puutarhaan oli pystytetty suuri valkoinen katettu teltta, jonka lisäksi istumapaikkoja oli ripoteltu pitkin puutarhaa, joten jokaiselle löytyi varmasti paikka.

Kun voileipäkakut oli syöty, kävimme makeiden kakkujen kimppuun. Makeat kakut olivat voileipäkakkujen tapaan morsiamen ystävien tekemiä. Serkullani on lähipiirissään aikamoiset leivontahiiret – katsotaa nyt noita kakkuja! Olisittepa päässeet myös maistamaan niitä.. Iso nam!

Karkkibuffet on irttarifanin mieleen!

Herkuttelun jälkeen lähdimme isäni, siskoni sekä herra Longfieldin kanssa kiertämään puutarhaa. Äitini jäi suustaan kiinni sukulaisten kanssa, juoruja oli vaikka kuinka ja ne kaikki piti kuunnella ja kertoa omat jutut siihen päälle.

Löysimme puutarhasta pinkin mölkyn, ja päätimme pelata yhden erän. Laskimme pisteitä päässä, ja en ole vieläkään ihan varma muistinko omat pisteeni oikein vain väärin. No sama se, hauskaa meillä ainakin oli!

Mölkkyilyn jälkeen puutarhassa alkoi soida musiikki. Serkkuni (morsiamen isoveljen) vaimo alkoi soittaa perheensä kanssa suuren puun juuressa kauniita kesäisiä kappaleita. Yritin yllyttää herraa kanssani tanssimaan, mutta ei hän suostunut vaikka kuinka heiluin hänen edessään. Tylsää. Lopulta heiluin yksikseni epämääräisesti helmojani hulmutellen, ennen kuin tajusin, että kukaan muu ei edelleenkään yhtynyt tanssiin. Lopulta me päädyimme vain kuuntelemaan kauniita kappaleita.

Ilta jatkui ja ihmiset pölöttelivät. Kirjoitettiin vieraskirjaan, otettiin ryhmäkuvia ja päivitettiin Instagramia ja Facebookia. Isot grillit laitettiin päälle ja grillin läheisyyteen alettiin kantaa valtavia määriä ruokaa.

Jossain vaiheessa juhlien seremoniamestari huusi kaikki syömään. Lähes juoksimme grillin viereen, ja voi mitä herkkuja sinne olikaan taiottu! Pöytä notkui erilaisia lihoja, kastikkeita, kasviksia ja salaatteja. Ideana oli, että jokainen vieras sai koota itselleen muhkeita täytettyjä grillileipiä (lapsille tehtiin erikseen hampurilaisia).

Tungin oman leipäni väliin vaikka mitä, siellä oli ainakin ihanan tulisesti marinoitua flank steakia, fetaa, tomaattia, sipulia sekä tosi hyvää majoneesia. En millään pystynyt syömään kahta muhkeaa leipää, joten toisella hakukerralla kippasin täytteitä ja salaatteja lautaselle ja söin ne ilman leipää. Maistui niinkin!

Lähellämme istuvat vieraat kehuivat kilpaa grillipöydän herkkuja, yhdyin niihin lähinnä nyökkäämällä. En voinut puhua koska suu oli koko ajan niin täynnä. Hah!

Ruoan jälkeen ilta jatkui leppoisissa tunnelmissa. Jossain vaiheessa kiitimme hääparia upeista ja tunnelmallisista juhlista ja lähdimme kotia kohti. Juuri ennen lähtöä tutkin vielä lahjapöytää, ja löysin sieltä söpöimmän häälahjan ikinä! Vai mitä mieltä olette kahdesta Rakkaus-vessapaperirullasta nätissä paketissa? Ihana idea! ♥

Advertisement