Testissä Garmin Vivofit-aktiivisuusranneke

Päätin ottaa koulussa kevään viimeiseksi valinnaiseksi kurssiksi markkinointia, joka erosi täysin kaikista muista käymistäni kursseista. Samasta koulutusohjelmasta kanssani kurssille tuli myös neljä mahtavaa leidiä, joiden kanssa teimme opintojakson ryhmätyön yhdessä. Ryhmätyössä piti ryhmäläisten kanssa valita jokin IoT-yritys, ja tutkia valitun yrityksen markkinointistrategiaa ja yrityksen brändiä. Me valitsimme yritykseksi Garminin, jonka Vivofit-aktiivisuusranneke oli yhdellä ryhmäläisellä käytössä.

Aktiivisuusrannekkeet taisivat olla viime joulun hittilahja. Aktiivisuusrannekkeita on tarjolla useilta eri yrityksiltä, ja lähes kaikkien hinnat pyörivät noin sadan euron tietämillä. Minulle Garmin oli yrityksenä täysin tuntematon ennen ryhmätyön tekoa, en ollut edes kuullut siitä koskaan ennen. Aktiivisuusrannekkeet olivat minulle toki tuttuja printti- sekä sosiaalisen median kautta. Tosin taisin tunnistaa ja tietää ennen ryhmätyön tekemistä ainoastaan Polarin Loop-rannekkeen, jota näkee heiluvan useissa ranteissa.

Koska Garmin oli yrityksenä minulle tuntematon, ja aiempaa käyttökokemusta ei aktiivisuusrannekkeista ollut, päätin ottaa kurssin alettua reippaasta yhteyttä Garminiin, ja pyytää heiltä Vivofit-aktiivisuusranneketta testikäyttöön ryhmätyötämme varten. Kävi niin mukavasta, että minulle lähetettiin haluamani värinen Vivofit-aktiivisuusranneke sykevyöllä. Kiinnitin aktiivisuusrannekkeen ranteeseeni kolme kuukautta sitten, ja olen sen jälkeen ottanut sen vain kerran ranteestani pois juhlia varten. Sykevyötä ei ole tullut käytettyä ihan niin paljon.

Kolme kuukautta sitten alkoi myös Trainers Unitedin juoksukoulu, jonka aikana aktiivisuusrannekkeeseen yhdistettävä sykevyö on ollut oikein mahtava kaveri! Juoksu on tällaiselle aloittelijalle sen verran kokonaisvaltaista hommaa, että sykkeet tuppaavat nousemaan huimiin lukemiin heti kun hölkän aloittaa (tai ainakin ensimmäisen ylämäen puolessa välissä). Rannekkeen avulla olen seurannut juoksulenkkien aikana sykettä jatkuvasti, ja oppinut kolmen kuukauden aikana tajuamaan millä sykealueella mun on jokseenkin mukava hölkötellä, ja minkälaisiin lukemiin sykkeiden tulisi nousta (mäki)vetojen aikana.

Toki pelkän sykkeen seuraaminen ei riitä superjuoksijoille, mutta tällaiselle hölköttelijälle aktiivisuusrannekkeen kautta saadut tiedot riittävät hyvin. Ja onhan ne askelmäärät aika isoja kun vetää 75 minuutin lenkin! Ei tarvitse niinä päivänä huolehtia otettujen (tai ottamattomien) askelien määristä.

Aktiivisuusrannekkeiden idea on se, että niiden avulla pyritään saamaan porukkaa liikkeelle. Jos et liiku, alkaa näytöllä vilkkua punaisia viivoja, jotka lähtevät pois vain ottamalla askelia (tai harjaamalla hiuksia ja pesemällä hampaita. Testattu on. Hah!). Punaisten viivojen lisäksi mut herätti näkyvissä olevien poltettujen kalorien määrä. Jos istuin aamusta iltapäivään koneelle tekemässä opinnäytetyötä, ja sen jälkeen kävin autolla kaupassa sujahtaen loppuillaksi sohvalle välittämättä yhtään näytölle ilmestyneistä punaisista viivoista, olivat poltettujen kalorien määrät illalla todella pienet, siis todella pienet!

Vielä kolmen kuukauden käytönkin jälkeen seuraan askelmääriäni tarkasti. Eivät ne joka päivä ylity, mutta usein kuitenkin. Päivän askelmäärätavoite oli rannekkeen käytön alkaessa 7500 askelta, tällä hetkellä se on 10 600 askelta. Keskiarvo nousee sen mukaan, kuinka paljon rannekkeen käyttäjä arjessa askeleita ottaa. On tässä siis talsittu ihan kiitettävästi, vaikka mukaan on mahtunut myös 3000-4000 askeleen ”lepo”päiviä.

Askelmäärien, sykkeen sekä kalorien lisäksi Vivofit antaa tietoja unesta sekä askelletusta matkasta kilometreinä. Niin ja näkee siitä myös kellon sekä päivämäärän.

Unen määrää ja laatua en ole suuremmin älypuhelimeen asennettavan sovelluksen kautta seurannut, sillä nukun tosi hyvin ja sikeästi muutenkin. Lisäksi olen aika huono synkronoimaan aktiivisuusranneketta älypuhelimen kanssa, sillä koen saavana kaiken tarvitsemani tiedon pelkästään rannekkeen selkeän ja helppokäyttöisen näytön kautta. Lisäksi synkronoiminen käy aika hitaasti, ainakin oman vanhan iPhone 4S:n kanssa.

Matkan seuraaminen kilometreinä on taasen ollut hauskaa ryhmäliikuntatunneilla. Pumpissa metrejä ei kerry juuri yhtään, kun taas Combatissa jolkotetaan menemään reipas 5 kilsaa 45 minuutin aikana. Spinningissä tungin rannekkeen kerran housuihin, sillä olin huomannut aiemmin ulkona pyöräillessäni, ettei ranneke rekisteröi (tietenkään) askeleita pyörän selässä, vaikka sykkeet olisivatkin korkealla.

Vivofit on ranteessa uskomattoman kevyt ja huomaamaton. Toki mulla on värikäs ranneke, mutta väriä lukuun ottamatta rannekkeen unohtaa helposti, sillä se ei juuri tunnu ranteessa keveyden ja hyvän muotoilun vuoksi. Lisäksi Vivofitin ehdoton kilpailuvaltti on sen patterin kesto. Vivofitiä ei tarvitse latailla koskaan, ja sen patteri kestää yhtäjaksoista käyttöä noin vuoden! Ihan vain tiedoksi, että esim. Loopia saa olla latailemassa jatkuvasti.

Rannekkeen käyttö jatkuu täällä tästäkin eteenpäin. On kiva seurata miten askelmäärät muuttuvat nyt kun palaan takaisin töihin. Ja vielä kiinnostavampaa on seurailla askelmääriä Italian matkan aikana kesä-heinäkuussa. Reissuilla tuntuu usein, että päivän aikana tulee käveltyä TOSI paljon, pian tiedän totuuden!

Yhteistyössä Garmin.