Joulukalenteri 23: Treffi Pub & Bistron ranskalainen joulubrunssi

Treffi Pub & Bistro taitaa olla tällä hetkellä aika monen huulilla. Treffiä on hehkutettu ja samaan syssyyn myös haukuttu viime aikoina eri tuuteista. Osa kehuu Treffin ruokia maasta taivaisiin – Treffin burgeri on osan mielestä tällä hetkellä Hesan paras. Toiset taas pitää Treffin brunssivalikoimaa hieman sekavana, ja olenpa kuullut myös, etteivät kaikki uskalla/halua mennä Herttoniemen metroaseman vieressä olevaan pubiin ollenkaan lasten kanssa, koska ravintolan ympäristössä pyörii kaikenmoisia laitapuolen kulkijoita spurguista narkkareihin.

treffipub_brunssi (2)

Itse en ole ennen edes tiennyt, että jotkut pitävät Herttoniemen aseman aluetta jotenkin huonossa maineessa. Mulla on Herttoniemestä vain mukavia kokemuksia. Isosiskoni asui siellä aikoinaan, ja kävin siskollani pienenä tyttönä useinkin kylässä. Hieman isompana tyttönä veimme isäni kanssa herra Longfieldiä aika usein Herttoniemen asemalle, josta herra sitten jatkoi matkaansa Santahaminaan. Itkua noina 9 kuukaudelle osuneina iltoina väännettiin aika usein, olihan se nyt aika rankkaa olla toisesta erossa VIISI PÄIVÄÄ. Olisipa silloin joku kertonut, että reilun 10 vuoden päästä istuskelen työmatkaleskenä noin 100 päivää vuodessa. Olisin varmaan ajatellut, ettei semmosta kestä kukaan! Heh.

treffipub_brunssi_c_ravintola_.jpg

Me päädyimme herran kanssa Treffi Pub & Bistron brunssille arpajaisvoiton avulla. Osallistuin Tiskivuoren emäntä -blogin arvontaan, josta voitin ihan sattumalta kahden hengen brunssilahjakortin Treffin brunssille. Jei! Herran työmatkojen vuoksi pääsimme brunssille yhdessä vasta joulukuun 13. päivänä, jolloin tarjolla oli vuoden viimeinen brunssi. Teemana tuona sunnuntaina oli Ranska.

Treffin brunssia on tarjolla sunnuntaisin kello 11-15. Brunssi on nyt joulutauolla, mutta jatkaa taas normaalisti 17.1. alkaen. Brunssin hinta on 25 euroa nupilta. Hintaan kuuluu alkupalat, pääruoka ja jälkiruoat. Juomina on tee/kahvi sekä vesi, muita juomia saa tilata lisämaksusta. Kannattaa tilata mahdolliset muut juomat jo heti alkuun brunssin maksun yhteydessä, sillä kassajonoa kertyy aika pian brunssin alettua, ja juomia voi joutua odottamaan aika pitkään.

treffipub_brunssi (6)

No mutta mitenkäs se ruokapuoli toimi? Meistä erinomaisesti.

Alkupalapöydässä oli tarjolla mm. ruokaisia salaatteja sekä herkullisia makkaroita. Alkupalapöydän parasta antia oli kuitenkin hieman yllättäen keitto. En olisi keittoa varmasti muuten edes maistanut, ellei brunssin pääkokkina toiminut herrasmies olisi tullut meille sitä erikseen kehumaan. Hän oli omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen bouillabaisseen, jossa uiskenteli iso määrä sinisimpukoita sekä katkarapuja. Kokki kertoi alkaneensa kehitellä täydellistä bouillabaissea työskennellessään Careliassa vuosia sitten, ja nyt tätä tautisen hyvää bouillabaissea saa syödä keskellä Herttoniemeä. Maukasta keittoa saa brunssin lisäksi tilattua myös Treffipubin a la carte -listalta.

treffipub_brunssi (4)treffipub_brunssi (5)

Pääruokana oli kokonaisena grillattua härän entrecôtea, jonka kaveriksi lautaselle sai punaviinikastiketta sekä kermaperunoita. Muhkeat entrecôtet grillattiin Treffissä aidolla Inka-puuhiiligrillillä, joka loimusi kauniisti köökin puolella. Puuhiiligrilli antaa lihalle ainutlaatuisen savuaromin maun, joka vie kielen mennessään. Liha olikin aivan sairaan hyvää kermaperunoiden ja punaviinikastikkeen kera, sitä oli ihan pakko hakea vielä toinen annos lisää!

treffipub_brunssi (8)treffipub_brunssi (9)

Koska kyseessä oli ranskalainen joulubrunssi, oli jälkkäripöydässä tietenkin tarjolla jouluhalkoa sekä creme bruleeta. Jouluhalko oli omaan makuuni liian makeaa (Herra Longfield tosin tykkäsi siitä paljon), mutta creme bruleeta minä olisin voinut jäädä syömään Treffiin vaikka hieman pidemmäksikin aikaa. Se suli suuhun.

Me emme yksinkertaisesti voi kuin suositella Treffi Pub & Bistron brunssia. Tämä itähelsinkiläinen ravintola on varmasti paikallisten suosiossa, ja olisin hirmu tyytyväinen jos meidänkin lähettyvillä olisi Treffin kaltainen mesta. Ruoka oli hyvää, ja sehän se pääasia on. Sama se jos baarin puolella sitten istuukin pari Pekkaa ja Perttiä parantamassa maailmaa oluttuoppiensa äärellä.

treffipub_brunssi (1)

Pakkasukko valtaa Lux Helsingin

Eräänä torstaina sain ottaa osaa Visit Helsingin järjestämään työpajaan, jossa väkersimme muutaman muun bloggarin kanssa omat lyhtyteokset vuoden 2016 Lux Helsinki -tapahtumaan. Siis niin siistiä. Työpajan veti ihka oikea valotaiteilija Mia Kivinen, joka vastasi jo viime vuonna Lux Helsingin Lantern Parkin suunnittelusta.

lux helsinki lantern park (11)

Äitiäni voisi hyvin sanoa varsinaiseksi käsityötaiteilijaksi. Hän osaa tehdä käsillään ihan mitä vaan, ja kouluttaa itseään vielä eläkkeelläkin vaikka minkämoisilla taidekursseilla. Minä taas olen sitten vähän eri maata. Tykkään kyllä askarrella paskarella, mutta ei mulla mitään taiteellista silmää ole. Äitini joskus sanoi aika kauniisti, että hän on hurjan onnellinen, että olen löytänyt valokuvauksesta itselleni harrastuksen. Hänen mukaansa kuvien kautta toteutan hienosti omaa sisäistä taiteellisuuttani, joka ei tosiaan ompelukoneen tai lankakerien kanssa oikein luonnistu. Mähän siis ostin uuden Singerin pari vuotta sitten, kun ajattelin alkaa korjata vaatteita ja lyhentää verhoja ihan itse ilman äidin apua. Singeriä ei ole käytetty kertaakaan, ja kuskaan edelleen äidille kaikki tuunausta vaativat vaatteet.

lux helsinki lantern park (2)

lux helsinki lantern park (1)lux helsinki lantern park (17)

Näillä taide-eväilläni lähdin rohkeasti lyhtytyöpajaan! Mia veti meille alkuun pienen briiffin mistä lyhtypuistossa on kyse, ja mikä on tämän vuoden teema. Lantern Park parkkeeraa tammikuun Lux Helsinki -tapahtumassa Ruttopuistoon, joka on entinen hautausmaa. Hautausmaasta Mia sai myös idean lyhtypuiston teemaan: aaveet, henget sekä ideaalit. Olin tämän kuultuani vähän paniikissa.

Katselin pöydällä olevaa Clas Ohlsonin mustaa tehdaslamppua ja pää löi tyhjää – mitä mä tosta nyt voin keksiä?!

lux helsinki lantern park (10)

Mutta sitten välähti! Lamppuhan näytti aivan (no ainakin vähän) silinterihattuiselta lumiukolta! Samalla hetkellä päähäni juolahti myös jouluaatton klassikkoelokuva, Lumiukko, jossa pieni poika saa kokea yöllä vanhempien nukkuessa upean seikkailun rakentamansa lumikon kanssa. Kyllä lentävässä lumiukossa on ihan tarpeeksi jouluhenkeä mukana. Hommiin siis!

Jokunen tunti siinä meni kun ähersin lyhtyni kanssa. Nimekseen valmis teos sai Pakkasukko, sillä pelkkä lumiukko olisi ollut mielestäni liian tylsä. Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Lyhty on minun näköiseni ja hyvin erityylinen kuin muiden bloggareiden teokset.

lux helsinki lantern park (12)lux helsinki lantern park (13)

Teokseni pääsee osaksi Lux Helsinki -tapahtumaa, joka järjesteään Helsingin keskustassa 6.-10.1.2016. Toivotaan, että Pakkasukko pysyy kasassa tammikuun alkuun asti. Heh!

Eikä tässä vielä kaikki! Lux Helsingin Facebook-sivuilla on käynnissä juuri nyt leikkimielinen kisa, jossa te saatte äänestää meidän bloggariporukan tekemiä lyhtyjä. Kaikkien tykkäysten jättäneiden kesken Visit Helsinki arpoo kahden yön majoituksen Original Sokos Hotel Helsingissä Lux-viikonloppuna 8.-10.1.2016. Eniten ääniä saaneen lyhdyn tekijä voittaa ravintolalahjakortin, ja toki minä sen haluaisin itselleni saada. Pakkasukosta voi käydä tykkäämässä suoraan tästä linkistä, kiitos ihan jokaisesta äänestä! Annetaan joulumielen vallata sydämemme ja nautitaan loppuvuoden jännittävästä sekä odotusta huokuvasta ajasta!

lux helsinki lantern park (18)lux helsinki lantern park (14)

Olutmestari ja hänen kisällinsä

Viime perjantaina Kampin katolla sijaitsevassa ravintola Maxinessa kävi kova kuhina. Illan aikana viisi Suomen Olutmestari 2016 -finaaliin yltänyttä kisaajaa kaatoivat aikaa vastaan oluita, vastaten siinä sivussa kiperiin ja ei-niin kiperiin tuomariston kysymyksiin oluiden saralta. Illan päätteeksi kisaajien suoritukset käytiin läpi, pisteet laskettiin yhteen ja lopulta kaljatuopeilla (eiku oluttuopeilla, ei kuulemma saa sanoa kalja) kippistettiin Suomen Olutmestari vuodelle 2016. Olutmestarin lisäksi kruunattiin kaksi Olutkisälliä mestarin avuksi seuraavan vuoden koitoksiin.

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Saavuimme paikalle hyvän ystäväni kanssa ennen tapahtuman alkua. Etsimme käsiimme muun bloggariporukan, jotka olivatkin sopivasti majoittuneet aivan lavan edessä sijaitsevan pöydän ääreen. Kävimme hakemassa bisset toiseen ja pientä purtavaa toiseen käteen, jonka jälkeen odottelimme kisan alkua. Kuudelta lavalle nousi arvovaltainen tuomaristo, jossa oli mukana mm. Liemessä blogin suloinen Jenni, Sinebrychoffin panimomestari Tapio Kangas-Heiska sekä Ismo Alanko, eiku olikohan se sittenkin Ilkka Alanko. No jompi kumpi (Ilkka se oli oikeesti).

Finalistit kävivät lavalla yksi kerrallaan. Heidän piti alkuun ottaa tuomariston jäseniltä tilaukset, mikä ei aina käynyt kovin helposti. Tuomaiston jäsenet nimittäin mm. tiedustelivat mikä olut sopisi parhaiten kanasalaatin kylkeen, millä saa parhaimmat kännit, mikä olut on vähäkalorisin, mikä on just nyt hipsterien suosiossa sekä mikä passaisi parhaiten urheilusuorituksen jälkeiseksi janojuomaksi. Olut sopii moneen menoon!

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Tilausten saannin jälkeen kisaajat kaatoivat oluet oikealla tavalla pestyihin ja oikeanlaisiin laseihin tarjoten ne lopuksi tuomariston jäsenille. Teknisinä tuomareina toimineet Aniko Lehtinen (Sinebrychoffin tuoteaktivointipäällikkö) sekä Jani Suomalainen (vuoden 2015 Suomen Olutmestari) kirjasivat kaikki kisaajien tekemät liikkeet taustalla tarkasti ylös. Irlannin ylpeyttä, tummaa Guinnessia, ei esimerkiksi saa kaataa märkään lasiin. Pakko on kyllä tunnustaa, että sen kerran kun kuppiloissa joku kaverini on olutta tilannut, niin harvoin niitä laseja on niin urakalla jynssätty, mitä kisan aikana pestiin ja puunattiin. Mutta ne mun kaverit ovatkin tilanneet kaljatuoppeja, hienoissa ravintoloissa ei ole tullut olutta tilattua kyllä kovin usein. Pitäisi kyllä, sillä ravintola-alan ammattilaiset pystyvät kertomaan ja suosittelemaan oluita ruoan kaveriksi siinä missä viinejäkin!

Taannoisella Münchenin reissulla tilasimme kyllä herra Longfieldin kanssa olutta melkein jokaisessa ruokapaikassa. Minähän en ole mikään suurempi oluen ystävä, mutta Münchenissä tutustuin hurjan hyvään Radleriin, johon tulee vaalean vehnäoluen lisäksi limpparia. Innoissani lähetin reissun päältä kuvankin oluesta pitävälle ystävälleni, että täällä sitä nyt juodaan olutta tuoppitolkulla, mutta en saanut kuin huutoa osakseni. Radler (tunnetaan Saksan ulkopuolella nimellä Shandy) on kuulemma lasten olutta, ja sitä on yksinkertaisesti noloa juoda. Heh!

Vähän kyllä sitten ihmettelen, että miksi Black Velvetiä on sitten ihan ok juoda. Tähän tunnettuun drinkkiinhän tulee oluen lisäksi kuohuviiniä. Mun lempparioluet on noloudesta huolimatta Radler ja Black Velvet. Sanoi kuka mitä vaan.

Vaikka en tosiaan ole suurempi oluen lipittäjä (oikeasti herra Longfieldin piti mennä tähänkin oluttapahtumaan, ja kertoa siitä teille hieman tarkemmin, mutta herra matkailee nyt pidemmän pätkän töiden vuoksi, joten mun oli tartuttava härkää sarvista), on olut siitäkin huolimatta minusta kiinnostava elintarvike. Olutta kun on mahdottoman helppo tunkea mukaan erilaisiin ruokiin! Ja hyvästä ruoasta mä tykkään. Blogiringin kautta olen ollut mukana eräässä toisessakin Sinebrychoffin kampanjassa, jossa kehittelimme muutaman muun bloggarin kanssa oluen ympärille katuruokaa, eli street foodia. Meidän keittiössä kokattiin ihania olutlettuja nutellalla, muiden bloggareiden aikaansaannokset voi kurkata suoraan Blogiringin kampanjasivulta.

olutletut (7)

Ihana Aniko, joka toimi Suomen Olutmestari -kisassa teknisenä tuomarina, piti meidän työporukalla aivan tämän vuoden alussa hurjan mielenkiintoisen Yks olut -illan Graniittilinnassa. Saimme kuulla tuona iltana kaikkea mahdollista oluesta ja moni työkaveri muistelee iltaa edelleen. Illasta intoutuneena herkuttelimme herra Longfieldin kanssa alkuvuoden aikana ihan kahdestaan runsaalla tapas-lautasella. Illan ruokajuomina toimivat Alkosta ostetut belgialaiset oluet, ja pakko on tunnustaa, että juustopainotteinen tapas-lautanen ja muutama tarkasti valittu belgialainen olut sopivat erinomaisesti yhteen.

graniittilinna yks olut (6) graniittilinna Yks olut_c_ravintola_.jpg

tapas (10) tapas (4)

Ravintola Maxinessa järjestetyn finaalin voitti perjantaina lopulta rovaniemeläinen Antti Peltonen, joka työskentelee tällä hetkellä Oliver’s Corner -ravintolassa. Oma suosikkini, Mikko Ilves ravintola Pastorista, sijoittui toiseksi Olutkisälliksi Jussi Leveenlahden kanssa.

Onnea voittajille, ja ansiokasta vuotta oluiden sanansaattajina!

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Yhteistyössä Sinebrychoff’

Yhteistyössä Sinebrychoff

Rehellistä grillisafkaa Kilon Pohjanmaan grillistä

Espoon Kilon poliisiaseman lähettyville avattiin keväällä uusi grilli. Pohjanmaan grilli sijaitsee tavattoman rumalla paikalla bensa-aseman välittömässä läheisyydessä aivan Nihtisillan ja Kilon poliisiaseman välissä. Ilmeisen monelle paikka tuli tutuksi tänä kesänä, kun herra nimeltään Arman Alizad kehui paikan purilaista maasta taivaisiin omalla facebook-seinällään kuvan kera.

En tiiä onks tää jo tuttu teille mut vein autoni huoltoon Nihtisiltaan ja törmäsin tähän. Pohjanmaan Grilli. Omistaja on pohjanmaalta. Nyt on kyl sen tason grillisafkaa et Anthony Bourdain pitää saada takas Suomeen ja tonne. Ostin juusto-pekoni-muna-hampurilaisen ja tää on matkalaukun kokonen ja maistuu niin hyvälle et taju lähtee. #pojanmaangrilli#pohjalaistaruokaa#nihtisilta

Arman Alizad 6.7.2015

pohjanmaan grilli

Minä en tuhansien muiden tapaan törmännyt grilliin ensimmäisen kerran Armanin kehotuksesta, vaan luin siitä vanhanaikaisesti Länsiväylästä heinäkuun 22. päivä (lehtiartikkeli on vielä tallella, joten sen takia tarkka päivä on tiedossa). Leikkasin lehtiartikkelin talteen, jemmasin sen kalenterin väliin päättäen, että vien herra Longfieldin sinne jossakin välissä vähän niin kuin yllätykseksi syömään.

Tuo päivä koitti Suomen luonnon päivänä aivan elokuun lopussa, jolloin lähdimme seikkailemaan Porkkalanniemen upeisiin maisemiin. Ennen patikointiretkeä käskin herran kuitenkin karauttamaan autolla osoitteeseen, jossa nökötti isolla helavyöllä koristeltu punainen Pohjanmaan grilli.

pohjanmaan grilli (3)pohjanmaan grilli (2)

Grilliä pyörittää Topi Tamppari sekä hänen vaimonsa Jenna Ala-Panula, jotka ovat molemmat kotoisin Lapualta. Grillin säilöntäaineettomat hampurilaisleivät ovat kotoisin niin ikään lapualaiselta Hietalan leipomolta. Hampurilaissämpylät eivät ole muodoltaan tai koostumukseltaan tavanomaisia hampurilaissämpylöitä, ne ovat lättänät ja enemmän leipämäiset. Täytteitä löytyy laidasta laitaan – pekonia, kananmunaa, nyhtöpossua, aurajuustoa, kokolihapihvejä, lauantaimakkaraa, tonnikalaa, kebabia jne.. Myös kasvishampurilainen sekä muutama erilainen salaatti löytyy listalta.

Länsiväylän jutussa Ile Vainio kehui Armanin tapaan Pohjanmaan grillin purilaisia taivaallisen hyviksi. Aika paljon kehuja punaiselle grillikontille! Oli aika selvittää, mitä kaksi tavallista kaduntallaajaa olisi paikan purilaisista mieltä.

pohjanmaan grilli (4)pohjanmaan grilli (6)

Meidän vierailumme aikana paikalla ei ollut yhtään jonoa. Instagramin kuvien sekä netin kommenttien perusteella, grillillä on aika usein porukkaa ihan ruuhkaksi asti. Sunnuntaina yhden aikaan paikalla oli kuitenkin meidän safkatauon aikana vain kaksi muuta pariskuntaa, joten saimme valita rauhassa mieluisan paikan grillikontin vieressä olevilta pöydiltä.

Tilasimme molemmille purilaiset ja yhdet yhteiset ranskalaiset ketsupilla (ranut eivät meistä kaipaa seurakseen muuta). Minun purilaiseni väliin tuli kokolihapihvin sekä aurajuuston lisäksi muutamia muita perusjuttuja. Herra taasen tilasi nyhtöpossupurilaisen, jonne tungettiin herran pyynnöstä myös jalopenoja.

pohjanmaan grilli (5)pohjanmaan grilli (1)

No miltä maistui? Rehelliseltä grillisafkalta. Täytteet toimivat hyvin, ja niitä oli purilaisen välissä rutkasti. Itse sämpylöitä emme voi herran kanssa kehua yhtä hurjasti kuin Arman ja Ile, mutta se nyt on tietenkin vain maku- ja tottumuskysymys. Me tykätään enemmän sellaisista tavallisista muhkeista hampurilaissämpylöistä.

Lättänät sämpylät helpottivat kuitenkin täytteitä pursuavan purilaisen syömistä yllättävän paljon. Koko paketin sai tungettua suhteellisen helposti suuhun ilman, että leukaperät loksahtivat paikoiltaan. Maku oli kohdallaan, joten mikäs siinä oli syödessä. Grillin ympäristö ei kyllä silmiä hivellyt, mutta hittoako silläkään oli mitään väliä, grillillähän kun oltiin.

Tervemenoa syömähän!

Pohjanmaan grilli
Nihtisillankuja 2
02630 Espoo

Pssst.. Jos bisse maistuu, niin nyt kannattaa käydä osallistumassa blogin facebook-sivuilla arvontaan, jossa on jaossa 10 lippua Suomen Olutmestari -tapahtumaan 9.10. ravintola Maxinessa. Mäkin oon siellä! Arvontaan on osallistunut vasta 1 tyyppi, joten nyt olisi liput tiedossa suht helpolla. Vink vink!

olutmestari

Alkukesän fiiliksiä ja Iittalan arvonta

Niin se kolmekuukautinen opintovapaa vaan meni! Opintovapaan aikana saatiin tehtyä se mitä pitikin – lopputyö on valmis, viimeiset kurssit on suoritettu, ja saan MBA:n paperit ulos kesäkuun 16. päivänä. Jihuu, elokuussa on bileet!

kevätlinnunhernehortensiatulppaani

Opintovapaan aikana ehdin tehdä paljon muutakin kuin vain koulujuttuja, joita pakersin joka arkipäivä aamusta iltapäivään. Viime hetken kiireiden vuoksi töitä paiskittiin myös iltaisin ja viikonloppuisin, mutta aikaa on silti ollut. Ja voi, että miten upealta aika on tuntunut. Olen kovin touhukas ihminen, ja en oikein osaa pysähtyä, taikka nauttia pienistä hetkistä – puskutan vaan aina eteenpäin kuin idän pikajuna, eläen ja odottaen jatkuvasti mukavia hetkiä tulevaisuudesta, vaikka välillä olisi erittäin hyvä pysähtyä nykyhetkeenkin.

Opintovapaan aikana tajusin, kuinka ihana tunne kiirettömyys on. Kun aamulla ei ole kiire, päivällä ei ole kiire, iltapäivällä ei ole kiire eikä vielä illallakaan ole kiire, ehtii asioita tehdä eri tavalla – rauhallisesti (ei kovin ominainen tapa mulle). Töissä saa juosta palaverista toiseen, ja ahdistua siinä ohessa siitä, kun kaikki oikeat työt jäävät tekemättä. Töiden jälkeen on sitten tietenkin kiire harrastuksiin, kauppaan tai ystävien luokse. Ja jotta aamulla jaksaa herätä edes hieman virkeänä, on iltaisin aina kiire nukkumaan. Kiire, kiire ja vielä kerran kiire. Totta puhuen mulla ei edes oikeasti ole kiire yhtään mihinkään, vaan aiheutan kiireen tunteen itse itselleni pääkopan sisällä aivan turhaan.

sammaleimutulppaanihelmililjatulppaanitulppaani

Viimeisen kolmen kuukauden aikana mulla ei ole ollut kiire mihinkään. Tai voisi olla parempi sanoa, että olen pystynyt ihan oikeasti päästämään irti pääkopan sisällä myllertävästä ns. kiireen tunteesta. Olen ehtinyt opintojen ohessa nähdä hurjan paljon ihania ystäviä, juhlia kohtuudella, urheilla enemmän kuin pitkään aikaan, lukea hesaria, nauttia uusista ravintolakokemuksista, kokea kulttuuria, matkustella kotimaassa, siivota kotia, laittaa pihaa ja touhuta kaikkea muuta mukavaa laidasta toiseen ilman kiirettä. Luksusta.

tulppaaniorvokkikevätlinnunherne

Maanantaina koittaa kuitenkin taas arki. Töihin on palattava. Totta puhuen odotan töihin paluuta innoissani, sillä mulla on aivan huikeat työkaverit, eikä itse työssäkään ole mitään valittamista (paitsi niissä turhissa palavereissa). Tauko on tehnyt hyvää, mutta nyt on aika palata takaisin.

Kesään mahtuu onneksi paljon muutakin kuin töitä. Tiedossa on ihania kekkereitä, matka Italiaan, kivoja blogijuttuja, kotimaanmatkailua, lomarahat, pihatöitä, hemmottelua, kesäloma, mökkeilyä, jazzeja, valmistujaisjuhlat elokuussa sekä toivottavasti pienen pieni karvapallo aivan elokuun lopussa! ♥ Niin ja myös urheilua ja liikuntaa. En missään nimessä halua katkaista hienosti alkanutta treeni-intoa vain töihin paluun takia. Aikaa on pakko löytyä.

Näillä eväillä jatkuu alkukesä täällä. Maanantaina töihin palaa tarmokas Huli, joka toivoo osaavansa skipata kiireen, ja nauttia hetkistä. Ihana arki odottaa, olen valmis!

Alkukesän sekä töihin paluun kunniaksi haluan arpoa teidän ihanien lukijoiden kesken pienet yllätykset. Kahdelle tähän postaukseen kommenttinsa jättäneelle lähtee paketti Pauligin kahvia sekä kaksi Iittalan Sarjaton-sarjan Varpu-mukia. Mukit ovat tulossa kauppojen hyllylle vasta syskyllä 2015, joten nyt kannattaa osallistua! Kerro kommentissa, mikä on sinusta parasta juuri alkukesässä. Kommentointiaikaa on keskiviikkoon 3.6. asti, arvon voittajat heti torstaiaamuna ja infoan onnekkaita voittajia. Onnea arvontaan ja aurinkoista alkukesää!

helmililja

p.s. Me ollaan hot! Jos et usko, kurkkaa Edessä on pitkä kuuma kesä -postaus, ja anna sen jälkeen meille äänesi Blogiringin Kesän kuumin blogi -äänestyksessä (meidät löytää ruokablogien alta). Äänestäneiden kesken arvotaan 300 eurolla Arabian kesäisiä astioita! Onnea arvontaan ja kiitos jokaisesta äänestä.

kesän kuumin blogi blogirinki

Keväinen parsapitsapiirakka (gluteeniton)

Otin osaa Urtekramin ja Ruoka.fin haasteeseen, jossa piti kehitellä ja toteuttaa suolainen tai makea gluteeniton leivonnainen. Haaste toimii myös kisana, johon osallistuu kaikkiaan 36 upeaa gluteenitonta reseptiä. Jos siis kaipaat vinkkejä gluteenittomiin leivonnaisiin, kurkkaa ihmeessä Ruoka.fin kisasivut! Samalla kun selaat reseptejä, voit antaa äänesi minun kehittelemälleni suolaiselle parsapitsapiirakalle. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan kolme 100 euron Urtekram-tuotepakettia. Äänestämään siitä siis!     pitsapiirakka urtekram_c_perhejuhlat_.jpg

Heti kun sain tiedon kisasta, päätin tehdä pitsaa. Haluaisin kehitellä tosi hyvän gluteenittoman pitsapohjareseptin, ja ajattelin kisan tarjoavan siihen hyvän mahdollisuuden. Koulukavereille kokkkaamani gluteeniton serrano-sipuli-tomaattipitsa oli kyllä herkullista, mutta pitsapohja ei yltänyt vielä sille tasolle, jolle sen haluaisin yltävän.

Pitsan täytteitä mietin pitkän tovin. Lopulta päädyin parsaan, sillä parsa nyt kuuluu kevääseen ja sillä selvä. Lisäsin täytteeseen parsan kaveriksi vuohenjuustoa sekä mozzarellaa, nam! Pitsapohjan päälle tulevan tomaattikastikkeen resepti on pitkälti kotoisin Omenaisen päästä, kiitokset hänelle siitä. Omenainen jopa kalttasi tomaatit kastiketta varten, arvostan!

pitsapiirakka urtekram (20)pitsapiirakka urtekram (35)pitsapiirakka urtekram (49)

Teimme parsapitsapiirakan Omenaisen kanssa, ja päädyimme yhdessä antamaan sille hieman hassun nimen. Pitsaksi sapuskaa ei nimittäin oikein voi sanoa, sillä pohjasta tuli paksu ja piirakkamainen. Mutta ei sitä nyt ihan piirakaksikaan voi sanoa, koska valmis lopputulos näytti selkeästi enemmän pitsalta kuin piirakalta. Summa summarum, nimeksi annettiin lopulta yhteisymmäryksessä keväinen parsapitsapiirakka. Resepti on alla, ja sitä saa tosiaan käydä äänestämässä 15.6. asti Ruoka.fin kisasivuilla. Kiitos jokaisesta äänestänne!

Keväinen parsapitsapiirakka (gluteeniton)

pellillinen

pohja

  • 4 dl kädenlämpöistä vettä
  • ½ pala hiivapaketista
  • ripaus merisuolaa
  • noin 5-6 dl Urtekram Gluteeniton Luomu Yleisleivontamix -jauhoseosta
  • ½ dl oliiviöljyä

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita suola mukaan.

2. Lisää jauhot ja sekoita käsin taikinapalloksi. Lisää sen jälkeen öljy ja sekoita se hyvin taikinapallon sekaan.

3. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa reilun puolen tunnin ajan. Levitä kohonnut taikina leivinpaperin päälle uunipellille käsin taputtelemalla.

4. Esipaista taikinaa 200-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Lisää tomaattikastike ja täytteet (ks. ohjeet alla).

5. Kypsennä pitsapiirakkaa lopuksi 250-asteisessa uunissa 10 minuuttia.

Tomaattikastike

  • 1 rkl voita
  • 1 kpl yksikyntinen valkosipuli
  • 4 kpl kypsiä tomaatteja
  • 50 g auringokuivattuja tomaatteja
  • 1 rkl juoksevaa hunajaa
  • 1 tl valkoviinietikkaa
  • suolaa
  • mustapippuria

1. Murskaa valkosipuli ja leikkaa tomaatit pieniksi kuutioiksi (voit halutessasi kaltata tomaatit ennen kuutioimista).

2. Kuumenna kattila ja hauduta valkosipulit kevyesti voissa.

3. Lisää hunaja ja kuutioidut tomaatit. Keitä kastiketta kasaan noin 20 minuuttia.

4. Mausta kastike viinietikalla, suolalla ja mustapippurilla. Jäähdytä hieman ennen pitsapiirakan pohjan päälle levittämistä.

Parsa-juustotäytteet

  • nippu vihreää parsaa
  • suolaa parsojen keitinveteen
  • 250 g hyvää vuohenjuustoa
  • 250 g mozzarellajuustoa
  • vihreitä oliiveja
  • tuoreita rosmariinin oksia
  • mustapippuria
  • juoksevaa hunajaa

1. Katkaise parsojen tyvet ja keitä parsoja kaksi minuuttia hyvin suolatussa vedessä. Jäähdytä parsat kylmässä vedessä ja leikkaa pitkittäin kahteen osaan.

2. Viipaloi mozzarellajuusto ja murenna vuohenjuusto. Lisää juustot pitsapiirakan pohjan päälle, jolle on levitetty ensin tomaattikastike. Ripottele päälle oliivit, parsat ja hienonnettu tuore rosmariini. Mausta mustapippurilla.

3. Valuta valmiin pitsapiirakan päälle juoksevaa hunajaa.

urtekram_logopitsapiirakka urtekram (7)

Edessä on pitkä kuuma kesä!

Blogiringin blogit kisaavat leikkimielisesti toukokuussa Kesän kuumin blogi -tittelistä. Upeita ja kuumia blogeja on Blogiringissä messissä jo reippaat sata, joten skaba on tiukka!

Kurkataan seuraavaksi miten kuuma on Meanwhile in Longfield -blogi. Pirun kuuma! Hah!

kesän kuumin blogi (12)kesän kuumin blogi (17)

Surf’s up
In the sun, I’m waiting for the day
Having fun, in warm far away
Moonlight nights, water seems so clear
Ooh city lights while I’m still waiting here In the sun, it’s for everyone

In the sun, were gonna have some fun
In the sun, were gonna shoot the tube
I’ll do it for you, my paka lola luau love

kesän kuumin blogi (18)

New York isle is covered by grey
Concrete piles, blues play my way
Tropic haze, pineapple sky
Perfect wave, hurricane eye

In the sun, it’s for everyone
In the sun, were gonna have some fun
In the sun, were gonna shoot the tube
I’ll do it for you, my paka lola luau love

kesän kuumin blogi (13)kesän kuumin blogi (16)

In the sun, it’s for everyone
In the sun, were gonna have some fun
In the sun, were gonna shoot the tube
I’ll do it for you, my paka lola luau love

Where is my wave?
Where is my wave?

kesän kuumin blogi (11)

Jos me ollaan teistä tämän kesän kuumin blogi, niin antakaahan meille äänenne Blogiringin Kesän kuumin blogi -kisasivulla! Meanwhile in Longfield -blogin löytää Kesän kuumin ruokablogi -kategorian alta. Kisa-aikaa on 31.5. asti. Äänestäneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken arvontaan Arabian kesäinen kattaus, jonka arvo on 350 euroa.

Onnea kisaan & pitkää kuumaa kesää!

kesän kuumin blogi (1)kesän kuumin blogi blogirinki

Treeniä Rash Guard -paidassa – VOITA oma treenipaita!

Mondroloni, Herra Longfield tässä. Nytpä olisi aika liikunta-aiheisen postauksen. Hip hip, hurraa! Kaikki yhtä aikaa pomppimaan tasajalkaa, yks kaks koli neli, askelkyykky ja krusifiksi!

hiihto

Saimme jo jokin aika sitten testattavaksi kaverilta tämmöset hienot Tommi Diven Rash Guard -treenipaidat. Rash guard -paidat on synteettisistä materiaaleista valmistettuja, tiukkoja urheilupaitoja. Ne on ymmärtääkseni alunperin kehitetty surffaukseen, suojaamaan laudan päällä menevää ihmistä hankaumilta ja haavoilta. Kun siinä surffilaudan päällä kauheasti itseään lautaa vastaan hinkataan, niin siinä helposti hiertyy iho rikki – varsinkin jos laudalla on vielä vähän hiekkaa. Ja sitten kun pulikoi suolavedessä haavojensa kanssa niin eihän se ole kivaa yhtään. Pahimmassa tapauksessa saa vielä hai vainun ja sitten se tulee surffarin syömään. Rash guard -paidalla saa kätevästi kirvelevät haavat ja kiusalliset, raajoja irti purevat hait eliminoitua.

snorkeling bali amed (10)snorkeling bali amed (11)snorkeling bali amed (12)

Mutta mutta, surffauksen lisäksi rash guardit soveltuu erinomaisesti kaikenlaiseen muuhunkin liikuntaan. Kamppailulajeja harrastaville nämä on erinomaisia, paidat on tiukkoja niin niistä ei pääse repimään, ja samalla tavalla kuin surffilautaa vasten, rash guard paita suojaa myös kamppailualustasta mahdollisesti tulevia hankaumia vastaan – puhumattakaan vaikkapa vastapuolen kynsistä.

Jostain muistan lukeneeni että myös jääkiekossa rash guardit on mahtavia, paidat paitsi suojaavat taas ihoa erinäköisten suojien aiheuttamilta hankaumilta, ne myös pitävät kaikki oman elämänsä teemuselänteet ja jarkkoruudut lämpiminä koska paidat on suunniteltu eristämään ruumiinlämpöä.

Me ei surffata, tapella tai pelata jääkiekkoa, mutta ollaan silti huomattu rash guardien soveltuvan meidänkin epämääräisen satunnaisesti harrastamiin lajeihin oikein mainiosti. Snorklauksessa paidat on ihan tykkejä, ne suojaavaat selkää auringolta ja tuntuvat järjettömän mukavilta päällä niin vedessä kuin snorklauksien väleissä veneessä istuessakin. Joskus ollaan ihan perus t-paitoja käytetty snorklatessa kun selkä on jo ollut semmonen ravunpunainen, mutta niiden kanssa vedessä lillumisesta tulee aika epämukavaa, ja märkä t-paita päällä veneessä on nihkeä olla ja siinä tulee äkkiä kylmä. Rash guardeja päästiin Balin reissun aikana testaamaan snorklauksessa, ja tästä lähin kyllä mennään aina niiden kanssa. Tai minä ainakin menen, voi olla että Huli saattaa toisinaan ottaa mieluummin aurinkoa.

tommidive (2)tommidive (5)tommidive (3)

Ollaan nyt tässä syksyn ja talven aikana testailtu paitoja myös juoksussa, hiihdossa, kuntosalilla sekä tämmösissä ryhmäliikuntajutuissa. Juoksussa ja hiihdossa paita on molemmissa tosi kiva, vaikka se on tiukka, se jotenkin mystisesti kuitenkin hengittää ja tuntuu että pysyy kuivana, vaikka todellisuudessa on ihan tuskanhiessä koko ihminen. Kuntosalilla ja näissä ryhmäliikuntajutuissa minua itseäni vähän aristaa paitaa käyttää, se kun on sen verran napakka niin vähän ahdistaa tykitellä pelkässä rash guardissa kun en nyt kuitenkaan oo mikään Vin Diesel. Kuntosalilla käydessä en paidasta niin hirveästi itse perustanut, siellä soveltuu mielestäni paremmin semmonen löysempi paita, mutta ryhmäliikunnoissa (BodyPump, BodyCombat, kahvakuulailu, mitä näitä nyt on) joissa hiki lentää, rash guard oli helvetin hyvä, kun vaan pääsin yli siitä että näytän paita päälläni vähän aliravitulta Teräsmieheltä. Paita tekee jotain ihan mystistä, se päällä jaksaa paremmin kun se jostain syystä viilentää oloa, ja tunnin jälkeenkin on kuiva fiilis, vaikka ruumiinpainosta on tunnin aikana valunut kaksi kiloa lätäköksi lattialle.

tommidive (1)

Nyt teillä kaikilla liikuntahirmuilla on mahdollisuus voittaa omaksenne Tommi Diven Rash Guard -paita. Arvonnan voittaja saa ihan itse valita Tommi Diven valikoimasta itselleen sopivimman paidan, me maksetaan kaikki kulut!

Arvontaan osallistutaan tuttuun tapaan tähän postaukseen kommentoimalla. Kommentissa tulisi kertoa missä urheilulajissa sinä tulisit käyttämään Rash Guard -treenipaitaa (vinkkejä voi katsoa alla olevasta videosta). Vastausaikaa on sunnuntaihin 12.4.2015 asti. Ilmoitathan kommentin yhteydessä myös sähköpostiosoitteesi (näkyy vain meille), jotta voimme olla voittajaan yhteydessä.

Onnea arvontaan ja iloisen liikunnallista kevättä kaikille!

tommidive (7)

Iltapäiväteekutsut ystäville & ETS-teesetin arvonta

Tämä syksy on pitänyt sisällään hurjan paljon ihania juhlia. Eräitä juhlia vietettiin pimeänä marraskuisena iltana vihreässä Vihervaarassa.

afternoontea (3)

Kutsun luoksemme olivat saaneet Oxygenol-pariskunta, sillä pariskunnan rouva oli aiemmin syksyllä täyttänyt minun tapaani maagiset kolmekymmentä vuotta. Oxygenol-pariskunnalla ei ollut illan tapahtumista etukäteen muuta tietoa kuin se, että meille tuli saapua nälkäisenä. Ystävien saapuessa ulko-ovelle asettelin vielä viimeiset suklaat pöytään, ja sitten oli aika onnitella kolmekymppistä upeaa ystävää.

Illan teemana oli iltapäiväteekutsut, joihin sain idean eräänä päivänä, kun äitini kiikutti minulle isäni joskus hommaaman samovaarin (kuvan kauniista samovaarista voi kurkata blogin Instagramista). Samovaarihan on kotoisin Venäjältä, ja sana tarkoittaa suomeksi itsekeittäjää. Samovaarin sisällä ei ole tarkoitus keittää teetä, vaan vettä, jolla sitten laimennetaan vahvaa teetä, jota pidetään omassa posliinisessa teekannussaan samovaarin päällä. Meidän samovaarissa ei ole enää tallella posliinista teekannua, joten me keitimme samovaarissa veden, ja teenä toimi English Tea Shopin luomuteepussit (*saatu blogin kautta), jotka tupsahtivat mm. Sokoksen valikoimaan syyskuussa.

afternoontea (9)

afternoontea (10)

Iltapäiväteekutsuihin sisältyi toki muutakin kuin vain teetä. Pienet suolaiset ja makeat suupalat kuuluvat teehetkeen kuin Makuunin irtokarkit Hulin suuhun. Ähersimme osan suupaloista herra Longfieldin kanssa yhdessä, mutta pöytään nostettiin myös muutamia kaupan valmiita herkkuja

Mokkapalat leivoimme itse äitini salaisella reseptillä (oikeasti herra Longfield leipoi ne kokonaan, sillä mulla oli mukamas niin kiire töissä). Mokkapalat leikattiin sopivan kokoisiksi suupaloiksi pyöreällä piparkakkumuotilla. Myös rapu-, lohi- sekä kurkkuleivät teimme itse. Rapuleipiin ostimme Citymarketista valmista rapusalaattia, joka on hurjan hyvää. Nam. Lohileipiin tarvitsee vain kunnon saaristolaisleipää, voita, graavilohta sekä tilliä. Toimii! Kurkkuleivät teimme netistä löytämälläni reseptillä, ja leivät keräsivät paljon kehuja. Lisäsimme alkuperäiseen reseptiin vain suolaa, sillä kurkku ja suola sopivat hitsin hyvin yhteen. Herra Longfield teki mokkapalojen lisäksi myös skonssit itse. Skonssit maistuivat hyviltä kermavaahdon sekä hillojen kanssa, mutta jostain syystä ne eivät kohonneet juuri yhtään. Makuun hieman lättänä olemus ei kyllä vaikuttanut yhtään.

afternoontea (6)afternoontea (4)

afternoontea_c_perhejuhlat_.jpg

Kuten sanoin, pöytään nostettin myös kaupasta valmiina ostettuja herkkuja. Näitä olivat tummat viinirypäleet, juustot, suolakeksit, kuivatut taatelit, macaronit sekä Oxygenol-pariskunnan ”lempi”suklaat (Lindt-suklaat). Juustot, suolakeksit ja macaronit sain oikeasti itse viikkoa ennen synttärilahjaksi, mutta iltapäiväteekutsut oli hyvä syy kaivaa ne esille.

afternoontea (8)

Teehetki sujui hurjan mukavasti. Saimme vaihdettua kunnolla kuulumisia, sillä jälleen kerran Oxygenol-pariskunnalle oli tapahtunut vaikka mitä, samalla kun me olimme olleet vain töissä. Vajaan parin tunnin teehetkeilyn jälkeen osasta talosta sammahti kuitenkin yht’kkiä valot. Vähän siinä ihmeteltiin mitä tapahtui, kunnes syypää vikavirtasuojan päälle menemiseen selvisi – meidän hieno samovaari!! Hah! En tiedä onko isäni tehnyt siihen jotain omia virityksiä, vai onko samovaari vain niin vanha, että se tekee kummallisia piikkejä virtajuttuihin. En tiedä.

Onneksi takka oli päällä ja kämpässä paloi useita kynttilöitä. Herra Longfield meni osaavan näköisenä tekniseen tilaan ja sitten valot olivat taas päällä ja samovaari alkoi keittää lisää vettä. Päätimme kuitenkin irrottaa samovaarin seinästä ja jatkaa iltaa ilman sitä.

afternoontea (11)

Kun masut oli saatu täyteen ja teekiintiö oli täynnä, siirryimme möllöttämään sohvalle. Mä menin kyllä pötköttämään lattialle, sillä maha oli liian täynnä sohvalla istumiseen. Jossain välissä iltaa annoimme synttärisankarille vielä loputkin lahjat. Lahja piti sisällään upean ison orkideaoksan (sellaisen valtavan) ja lahjakortin kahdelle Selloon juuri avattuun sushimestaan. En tähän hätään nyt yhtään muista uuden sushiravintolan nimeä, mutta ei sillä niin väliä. Mestan nimi kyllä selviää, sillä kutsuimme itsemme mukaan ravintolailtaan.

Semmoinen oli meidän iltapäiväteehetki.

afternoontea (1)

Postaus ei kuitenkaan lopu tähän! Sugar Helsinki suostui pyyntööni, ja saan arpoa teidän kesken yhden English Tea Shopin 72 teepussin peltisen teerasian. Kyseessä on sama rasia, joka vilahtaa postauksen kuvissa (tai siis ei toki sama, arvottava pakkaus on uusi ja siellä on kaikki 72 teepussia vielä tallella).

Teerasia on kiva joululahja teefanille, mutta sen voi yhtä hyvin pitää itsellään. Jos haluat osallistua teerasian arvontaan, jätä kommentti tähän postaukseen kertomalla vaikkapa oma lempijuomasi kylmillä keleillä. Saa kommentoida jotain ihan muutakin, kaikki kommentin jättäjät osallistuvat arvontaan. Jätä kommenttisi sähköpostiosoitteen kera viimeistään keskiviikkona 3.12.2014. Otan yhteyttä voittajaan torstaina 4.12.

afternoontea (12)

Suunnittele oma Paulig Presidentti 3D -kahvirasia

Paulig avasi syyskuun alussa kuluttajille suunnatun sivuston, jossa voi suunnitella oman 3D-tulostettavan kahvirasian. Kahvirasian suunnittelu on ilmaista ja sitä varten ei tarvitse asennelle koneeseen mitään suunnittelutyökalua, kaikki tehdään Paulig Presidentti 3D -sivustolla.

Tutustuin itse ensimmäisen kerran 3D-tulostukseen tämän kesäisellä ylemmän ammattikorkeakoulun opintojaksolla. Hain kesäkurssia varten kirjoja kirjastosta, ja eräässä kirjassa oli monen sivun juttu 3D-tulostuksesta. Luin jutun ja olin aika ihmeissäni. Jotenkin homma kuulosti tosi simppeliltä, mutta silti en oikein tajunnut siitä mitään.

Unohdin koko 3D-tulostuksen kunnes sain loppukesästä sähköpostia Pauligilta. Minua kysyttiin mukaan suunnittelemaan meidän keittiöön sopiva kahvirasia uuden sivuston kautta. Lähdin toki mukaan, ja viime viikolla sitten ahersin varsin omaleimaisen ja komean kahvirasian meidän keittiöön. Saanko esitellä teille Moustache-nimisen luomukseni (muista painaa Play)!

Moustache on lempeä ja piilottaa sisälleen pehmeitä kahvimakuja. Ei tujuja ja vahvoja kahveja, vaan meidän makuun sopivia helppoja ja kepeitä makuja. Moustachen on tarkoitus hymyilyttää aamuin illoin kun sitä nappaa korvasta kiinni nostaakseen kannen ylös.

Sellainen on Moustache. Hassu viiksekäs kaveri.

Kahvirasian suunnittelu oli mukavaa hommaa. Alkuun pääsi helposti eikä sivustolla olevaa ”ohjelmaa” tarvinnut suuremmin opetella käyttämään. Sivustolle on koottu mm. erilaisia pintoja ja koristeita, joilla kahvirasiaan saa omaleimaisen ilmeen. Huomasin, että osa sivustolle ilmestyneistä kahvirasioista oli mustia ja ruskeita, ja olisin kovasti halunnut saada Moustachen pintaan ruskean värin, mutta en osannut vaihtaa väriä vaikka kuinka yritin etsiä oikeaa painiketta. Lopulta päädyin siihen, että valkoinen saa kelvata.

Sivuston kautta on mahdollista myös tilata oma luomus, se ei kyllä sitten ole enää ilmaista. Yhden kahvirasian hinta liikkuu noin 130-300 euron kieppeillä riippuen mm. sen ulkomuodosta.

Käy sinäkin nyt kuitenkin ainakin suunnittelemassa oma kahvirasia Paulig Presidentti 3D -sivustolla! Meneillään on kisa, jossa 25 parasta designia palkitaan kahvirasialla, jonka on itse suunnitellut. Suunnittele siis kahvirasia ja julkaise se galleriassa. Parhaita töitä voi äänestää galleriassa tykkäämällä aina 30.9.2014 asti.

Jos Moustache hurmasi sinutkin, voi sille antaa äänen tykkäämällä siitä kampanjasivustolla. Tällä hetkellä hienolla luomuksellani on yksi tykkääjä. Voin paljastaa, että äänen olen antanut itse itselleni. Hah!

moustache Paulig Presidentti 3d -kahvirasia