Liitovarjoilua Gardajärvellä

Kesän reissumme ainoana kokonaisena päivänä Gardalla varasimme heti aamusta aamupäivälle liitovarjoilun Monte Baldolta. Tästä uskaliaasta varauksesta kerroinkin teille jo reissun päältä aivan kesäkuun lopussa.

malcesine_paraglide_c_matka_.jpg

Olin katsellut, ja salaa haaveillut liitovarjolennosta jo kotona, mutta koska herra Longfield kieltäytyi hommasta heti alkuun, olin aika varma, etten minäkään sinne uskalla yksin lähteä. Mutta nähtyäni ensimmäisenä päivänä Baldo-vuoren huipulta liiteleviä tandem-hyppääjiä, oli päätös tehty. Menisin sinne vaikka yksin. En tiedä mitä suostuttelusanoja käytin, mutta niin siinä vain kävi, että korkeapaikankammoinen herra Longfield sanoi edeltävänä iltana, että hän lähtee sittenkin mukaani liitelemään! Jes, jaettu kokemus on aina aina astetta parempi juttu.

malcesine_paraglide (12)

Malcesinassa liitovarjolentoja tarjoaa Fly 2 Fun -niminen firma, jonka kautta saimme soitettua aamupalalta paikat kello 12 liitelyyn. Aamupäivä meni hermostuneissa merkeissä. Jolkotimme Malcesinen rantaviivaa aamupalan jälkeen edestakaisin aikaa kuluttaen. Yritimme puhua jostain muusta, mutta katseet kääntyivät jatkuvasti yläilmoihin ja siellä venkoileviin liitovarjoihin. Onkohan toi vaarallista? Miten se lähtö tehdään? Mitä jos me kuollaan? Mitä jos tuulet vaan loppuu kesken ja me paiskaudutaan päin Baldo-vuorta?

Kello 12.00 tapasimme vihdoin Fabion ja Stefanon Malcesinen köysiradalla. Herroilla oli selässään kevyet 33 kiloa painavat reput, jotka pitivät sisällään kaikki liitovarjoiluun tarvittavat välineet. Seurasimme herroja kiltisti naamat valkoisina. Sekä Fabio että Stefano yrittävät rauhoitella meitä, ja sanoivat, että ei paniikkia, se tuntuu samalta kuin istuisitte sohvalla. Niin vissiin!

malcesine_paraglide (13)

Köysiratakyyti kesti noin 20 minuuttia, ja se vei meidät 1700 metriin. Ilma oli tuona aamuna pilvinen, ja ylhäällä vuorella oli hieman viluista, onneksi olimme ottaneet pitkähihaiset mukaan. Siinä me sitten kävelimme jonossa viitisen minuuttia liitovarjoille tarkoitettuun lähtöpisteeseen, joka oli valtavan iso vihreä nurmialue. Mä menin Fabion pariksi ja herra Longfield nuoremman Stefanon kyytiin. Puimme takit päällemme, ja sitten meidän mukavat pilotit alkoivat vetää meille erilaisia liivejä ja mystisiä reppuja ja muita juttuja niskaamme. Fabio kertoi lentäneensä 27 vuotta, eikä ihan hirveästi kertonut mulle mitään ohjeita. Tärkeimmät ohjeet olivat hyvin yksinkertaiset: juostaan yhdessä niin pirusti ekat 5-10 metriä ja sitten vaan istut alas. OK! Vähän siinä ihmeissäni katselin kun samalla aikaa Stefano kertoi herra Longfieldille vaikka mitä ohjeita. Siellä ne jutteli ja kävi lentoa läpi, samalla kun mä seisoin paniikissa kypärä päässä ja oudot narut ja muut jutut selässäni Fabion testaillessa kaikessa rauhassa varjoa.

malcesine_paraglide (1)malcesine_paraglide (2)malcesine_paraglide (3)

Sitten Fabio sanoi ystävällisesti, että nyt on hyvät tuulet, eiköhän lähdetä, oletko valmis? Huusin vaan JOOOO (tai siis YEEEESSS), ja sitten Fabio kiinnitti mut itseensä ja sanoi NOW RUN. Ja sitten me juostiin.

Parin ekan askeleen jälkeen tuli täysi stoppi sillä varjo lähti ilmaan ja veti meitä taaksepäin. Parin naisellisen rääkäisyn jälkeen jalat kuitenkin jatkoivat juoksua ja sitten ne vain irtosivat maasta. Taisin siinä vielä jotain kirkua (lähinnä onnesta), sillä fiilis oli aivan tajuton. Fabio tiedusteli heti lähdön jälkeen onko mulla kaikki okei, ja käski mut istumaan taaksepäin ja nojaamaan rohkeasti häneen (olin edessä ja komea italialainen herrasmies takana). Tein työtä käskettyä ja sainkin todella mukavan asennon oudosta repputuolista. Ja sitten vain haukoin henkeä!

malcesine_paraglide (4)malcesine_paraglide (10)

Fiiliksiä on tosi vaikea kuvailla (vaikka kirjoitan tätä lennon jälkeisenä päivänä, ja kokemus on vielä tuoreessa muistissa). Maisemat olivat henkeäsalpaavat ja se tunne kun varjo liiteli kallionkielekkeiden yli kohti kaunista Gardajärveä, oli jotain aivan käsittämätöntä. Olimme 1700 metrissä ja kuulin vain tuulenvireen korvissani (niin ja Fabion jatkuvat tiedustelut onko kaikki ok). Fabio puhui mulle aika paljon ensimmäisten 10 minuutin aikana. Luulen, että sen avulla mies varmisti, että en saa sydäriä tai ole pyörtymisen partaalla. Herra Longfield sanoi, että samoin kävi hänen ja Stefanon kanssa – ensimmäiset hetket lennolla juteltiin ahkerasti ja koko ajan tiedusteltiin fiiliksiä.

malcesine_paraglide (8)malcesine_paraglide (11)malcesine_paraglide (9)

Fabio oli tosi kokenut liitovarjoilija, ja me menimme hänen kanssaan hurjan lähelle kallioseinämiä, puiden latvoja sekä jopa herra Longfieldin varjoa. Saatoimme jutella herran kanssa muutaman minuutin ajan lennon aikana. Se oli hauskaa – taisimme vain huutaa, että Eikö oo siistiä? Johon toinen vastasi Aivan tajuttoman siistiä!

Fabio alkoi myös huudella kesken lennon Pedroa, ja kun hetken aikaa liitelimme pienen maatalon yllä, tuli talosta ulos tosi vanha valkotukkainen mies. Huutelin papalle innoissani CIAO ja heiluttelin kaikkia mahdollisia ruumin osiani. Fabio jutteli vanhuksen kanssa pari lausetta ja kertoi minulle, että pappa on hänen hyvä ystävänsä.

malcesine_paraglide (5)malcesine_paraglide (6)malcesine_paraglide (14)

Liitovarjoilu ei ole vain hetken huumaa, sillä lento kestää tuuliolosuhteista riippuen 20-40 minuuttia ja sen aikana lennetään noin 45 kilometriä. Hintaan kuului ainakin Malcesinessa GoProlla kuvattu video, jonka sai mukaansa SD-kortilla. Herra Longfieldillä oli kädessään tikku ja mun GoPro oli kiinnitetty pääni yläpuolelle varjoon. Videoiden avulla saimme tosi mahtavat muistot lennosta! Teen teillekkin lennosta jossain välissä koosteen saamistamme videoista. Ihan koko lentoa ette varmasti jaksaisi katsoa. Esimakua voi kurkata jo reissun päällä postaamastani videosta, johon jouduin juttelemaan puheet uusiksi hotellihuoneesta käsin videolla pauhaavaan järisyttävän kovan tuulen takia. Videon äänet ovat siis aika hassut, mutta ihan samat jutut pölötin videolle lennon aikana.

Liitovarjon kyydissä oli mahdollista kuvailla myös omalla kameralla, järkkäri voi olla hieman liian hankala ja iso kyytiin, mutta mun pikkuinen Sony DSC-RX100 II kulki mukana tosi kätevästi.

Lennon loppupuolella saavuimme liitelemään Gadajärven päälle. Jossain välissä Fabio tiedusteli minulta haluanko jatkaa matkaa rauhallisesti alas asti, vai haluaisinko laskeutua alaspäin hieman hurjemmin spiraalin avulla. En tiennyt yhtään mitä spiraali tarkoittaa, mutta huusin kuin viimeistä päivää ”Let’s do the spiral!”.

Sitten mentiin! Fabio käänsi varjoa ja yhtäkkiä vauhti kasvoi hurjasti ja huomasin huutavani vaakatasossa. Pyörimme monen monta kierrosta spiraalin muodossa alaspäin, ja voi vitsit se oli siistiä! Herra Longfield katseli menoamme ja sanoi laskeutumisen jälkeen, että miten sä uskalsit! Stefano oli sanonut herralle, ettei hän osaa tehdä spiraalia, joten he laskeutuivat rauhallisempaan tahtiin. Herra kyllä sanoi myös, että spiraali näytti todella hienolta ja hurjalta. Siltä se kyllä tuntuikin!

malcesine_paraglide (15)malcesine_paraglide (17)malcesine_paraglide (16)

Moni on kysynyt meiltä reissun jälkeen miten liitovarjon kanssa laskeuduttiin. Laskeutuminen tapahtui paljon helpommin kuin olimme kummatkaan osanneet odottaa. Liitovarjoille oli varattu rannasta oma laskeutumisviheriö, jonne taitavat kuskit ohjasivat varjot. Kun maa alkoi lähestyä, käski Fabio minua nousemaan ylös penkistä jolla istuin. Piti siis vain törkätä peppu ylös ja seistä ikään kuin suorana. Fabio teki takanani temppujaan ja pian jalat koskivat nurmikkoon. Laskeutuminen oli meillä molemmilla todella pehmeä. Kun jalat ottivat maahan, piti alkaa köpötellä rauhassa ja sitten vauhti vain pysähtyi.

malcesine_paraglide (19)malcesine_paraglide (20)malcesine_paraglide (21)malcesine_paraglide (22)

Juttelimme vielä tovin Fabion ja Stefanon kanssa liitovarjoilun jälkeen. Meidän molempien naamat paistoivat onnea kuin Naantalin aurinko. Ehkä herra Longfieldin astetta enemmän, sillä hän totisesti voitti pelkonsa kun lähti hurjaan seikkailuun mukaan! Oli upeaa kokea tämä yhdessä. Kiitos herra Longfield, oot aika jeees!

p.s. Muistathan käydä peukuttamassa Pakkasukkoani Lux Helsingin -facebook-sivuilla! Kiitos! Peukuttaminen onnistuu suoraan tästä linkistä. Voit käydä myös lukemassa Pakkasukon tarinan tämän viikon postauksesta. Kiitos kaikille peukuttajille, nyt on käynnissä kova kisa!

malcesine_paraglide (7)

Gardajärvi: Malcesine

Gardajärvelle suuntasimme kesälomareissun toisella viikolla kahdeksi yöksi. Reissua suunnitellessa olisin halunnut olla Gardalla pidemmänkin aikaa, mutta erilaisten säätöjen jälkeen Gardajärvelle ei saatu mahdutettua enempää kuin kaksi yötä. Parissa päivässä ei Italian suurinta järveä (52 km pitkä) ja sen useita pieniä kyliä ehdi mitenkään ottaa haltuun, joten niinpä päätimme jo ennen reissua, että emme lähde Malcesine-kylästä vierailun aikana mihinkään. Gardalle voi aina palata, ja loman toisella viikolla arvelimme tarvitsevamme hetken hengähdystauon kaiken suhaamisen keskellä. Eli rantaa, aurinkoa, ruokaa ja mahdollisesti oman jaksamisen rajoissa joku pieni kiva vaellus Baldo-vuorella.

gardajärvi malcesine_c_matka_.jpggardajärvi malcesine (8)gardajärvi malcesine (6)

Malcesinessa asuu paikallisia noin 3 500. Se oli aikoinaan pieni kalastajakylä, aivan kuten monet muutkin Gardajärven kylistä. Nykyään toimeentulo saadaan pääosin turismista, jota on edesauttanut kaunis sijainti Monte Baldon juurella sekä omaleimainen keskiaikainen tunnelma. Kaupunki viettää hyvin jyrkästi järvelle, ja kylässä saakin tarpoa jatkuvasti ylös ja alas pieniä kapeita mukulakivikatuja. Kovien sateiden jälkeen sadevedet valuvat vuolaina pitkin kapeita kujia.

gardajärvi malcesine (3)gardajärvi malcesine (4)

Kaupunkikuvaa hallitsee ainakin rannalta käsin komea linna, jonka tornit kohoavat 33 metrin korkeuteen. Linnan rakennustyöt ovat joidenkin tietojen mukaan alkaneet jo vuonna 568 langobardien toimesta. Tunnetumpia linnan asukeita ovat kuitenkin varmasti Scala-suvun jäsenet, jotka pitivät linnaa hallussaan vuodesta 1227 lähtien aina venetsialaisten tuloon asti.

Linnaan pääsee tutustumaan muutaman euron sisäänpääsymaksulla. Sisällä linnassa on kauniita sisäpihoja, upeat maisemat Gardajärvelle sekä muutamia museoita. Me kävimme tutustumassa pieneen ja näppärään Museo del Garda e del Baldoon, joka esitteli Gardajärven kasvistoa sekä eläimistöä. Hieman ylempää löytyi myös Goethe-museo, jossa emme jaksaneet käydä. Jotenkin Goethe oli Malcesinelle ”tärkeä” jamppa, mutta en nyt jaksa muistaa miksi. Linnan aivan ylimmällä tasolla olisi ollut vielä yksi museo, jossa olisi esitelty mm. sitä, miten venetsialaiset kuljettivat sotalaivansa maata pitkin Gardajärvelle. Tämäkin museo jäi meiltä väliin. En oikeastaan edes muista miksi, herra Longfield olisi museossa kuulemma halunnut käydä, mutta homma meni multa kyllä jotenkin ihan ohi..

gardajärvi malcesine (5)gardajärvi malcesine (12)

Malcesinessa on pieni uimaranta, mutta auringonottopaikkoja löytyy kyllä kaikille, vaikka ranta olisikin täynnä. Saapuessamme Gardajärvelle sunnuntaina oli järveä kiertävän tien varteen parkkeerattu ihan tajuttomat määrät italialaisten autoja. Auringonottajia lojui joka paikassa, ja uimaan hypättiin ihan mistä vain. Mekin lojuimme sunnuntaina muutaman tunnin ajan pienellä betonisella venesatamalla, jossa saimme katsella kirkkaan järviveden lisäksi joutsenperhettä sekä hauskoja sorsia.

gardajärvi malcesine (7)gardajärvi malcesine (14)gardajärvi malcesine (10)gardajärvi malcesine (11)

Vesi on erityisesti Gardajärven pohjoisosassa puhdasta ja kirkasta. Herra Longfield totesikin reissulla uintihetken jälkeen, että ihan kuin olisi uinut vesijohtovedessä. Järvi on syvä, sen pohjoisosassa oleva syvin kohta on 346 metriä. Tästä, ja vuorilta valuvan veden ansiota, Gardajärven vesi on ainakin alkukesästä kylmää. Minä en esimerkiksi kyennyt uimaan järvessä, kastelin itseni kyllä mahaan asti, mutta iltauinnille vesi oli minulle liian viluista. Ei se kyllä muita rannalla olijoita näyttänyt haittaavan yhtään, mulla nyt vaan on aina kylmempi kuin muilla.

gardajärvi malcesine (1)

Malcesinen takana nousee 2218 metrinen jylhä Monte Baldo. Baldo-vuoren rinteet tarjoavat patikoijille sekä pyöräilijöille erinomaiset retkimaastot. Me jätimme Baldolle vaellukset väliin, sillä kroppa tahtoi loman toisella viikolla möllöttää mieluummin auringossa. Trekkikarttoja löysimme hotellimmekin aulasta, jonka lisäksi reittejä voi tutkailla hyvin etukäteen netin ihmeellisestä maailmasta. Baldo-vuorelle pääsee kätevästi (mutta ei kovin edukkaasti) köysiradan kyydillä (edestakainen matka oli 20 euroa), joka mahdollistaa hieman kevyemmätkin trekit todella komeissa maisemissa.

gardajärvi malcesine (9)gardajärvi malcesine (15)gardajärvi malcesine (16)

Jääkauden aikana etelään päin työntyvät jäämassat ja vesivirrat kulkivat mm. Baldon läpi ja hioivat Monte Baldon seinämät äkkijyrkiksi. Äkkijyrkkiin seinämiin pääsimme tutustumaan herra Longfieldin kanssa tarkemmin liitovarjon kyydistä. Me tosiaan keräsimme kaiken rohkeutemme ja teimme tandemtekniikalla liitovarjolennon Monte Baldolta. Tästä upeasta kokemuksesta tulee jossakin välissä ihan oma postaus, mutta pakko kertoa jo tässä vaiheessa, että jos suuntaatte Gardajärvelle, niin menkää ihmeessä liitovarjoilemaan! Se on aluksi aika jännittävää, mutta lähdön jälkeen voi kaikessa rauhassa vain ihailla huikeita maisemia ja nauttia osaavien pilottien kyydistä.

gardajärvi malcesine (17)gardajärvi malcesine (18)gardajärvi malcesine (20)

Ravintoloihin emme ihan hirveästi reissulla etukäteen tutustuneet. Söimme kuitenkin oikein hyviä pastoja sekä kala-annoksia kahden yön visiittimme aikana. Yksi ravintola täytyy erikseen mainita. Aivan Malcesinen pääaukion vieressä sijaitsee tasokas ja kohtuuhintainen ravintola nimeltään Al Gondoliere. Ravintola on saanut aika mahtavia arvosteluja myös TripAdvisorissa, joten pelkästään meidän sanaan ei tarvitse tässä tapauksessa luottaa.

gardajärvi malcesine (21)gardajärvi malcesine (22)

Al Gondolieren ilmapiiri oli hurmaava. Ruoka oli todella hyvää ja palvelu pelasi. Pääsimme istumaan kuin onnen kaupalla ravintolan kattoterassille ilman pöytävarausta, ja saimme nauttia kolmen ruokalajin illallisen ihanan lämpimässä ja pimeässä illassa. Terassille kaikui mukavasti kaupungin äänet, ja pehmeä puheensorina sekä aterimien kiva kilinä täytti terassin. Kyllä kelpasi. Seuraavana aamuna meidän matka jatkui kohti Veronaa. Oli mukavaa saada huikealle Malcesinen pikavisiitille onnistunut ja ennen kaikkea herkullinen loppu. Malcesine jäi ikuisesti mieleemme!

gardajärvi malcesine (2)gardajärvi malcesine (13)