Ratia Ranchin ylämaankarjan vasikoita moikkaamaassa

Muistatteko vielä upeat Ratia Ranchin karvalehmät, joita kävimme herra Longfieldin kanssa moikkaamassa viime kesänä Monninkylässä Askolassa? Tuolloin kerroin, että maatilan pitäjät, Asmo ja Johanna, ovat loppuvuoden puolella saamassa ensimmäiset luomuleimalla hyväksytyt tuotteensa ulos markkinoille, ja niin myös tapahtui! Meille kävi niin upea tuuri, että saimme osallistua ensimmäiseen lihatilaukseen, ja eräänä sateisena syyspäivänä karautin autoni Vantaan Ikean parkkipaikalle, josta noudin ison kassin ensiluokkaista ylämaankarjan lihaa.

Elämä tilalla on jatkunut syksyn kautta talven koviin pakkasiin, ja kevään kautta uuteen kesään. Talven aikana noin viisikymmenpäinen luomuylämaankarjalauma on saanut mm. uusia tiloja, jonka lisäksi sekä Asmo että Johanna ovat painaneet paljon hommia tämän keväisten vasikoiden parissa.

Siitossonni Falcon on tällä hetkellä vielä hetkeksi erotettu emolehmistä sekä kevään vasikoista, jotta uusiin petipuuhiin ei ryhdyttäisi ihan vielä. Tämä siitä syystä, että vasikoiden syntymä ei ajoittuisi aivan niin aikaiseen kevääseen kuin tänä vuonna. Tänä keväänä vasikoiden poikimisaika kesti noin 1,5 kuukautta, ja voin uskoa, että töitä on riittänyt maatilalla tuona aikana ihan hurjasti. Jokaisen vasikan syntymä on varmasti upea ja ainutlaatuinen tapahtuma, joka vaatii tarkkaavaisuutta sekä ripauksen onneakin.

Me karautimme viime perjantaina Itä-Uudellemaalle moikkaamaan Johannaa sekä rapsuttelemaan kevään söpöjä uusia vasikoita. Samalla noudimme uusimman lihatilauksemme – nyt pakastimessa on myös monta kiloa luomuylämaankarjanjauhelihaa, josta kokkaamme varmasti bloginkin puolelle jotain herkkuja. Mikä on teidän jauhelihaherkku? Itse ajattelin tehdä pakastimen lihoista ainakin perinteistä makaronilaatikkoa, äidin reseptillä tietenkin.

Pääsimme tänäkin vuonna Johannan kanssa emolehmien sekä vasikoiden aitaukseen. Viime kesänä olimme vierailulla hieman myöhemmin kesällä ja vasikat olivat tuolloin jo ehtineet hieman tottua ihmisiin. Mutta kyllä näin alkukesästäkin löytyi jo muutama utelias vasikka, jotka tulivat ensiksi varovasti nuuhkimaan ja pian sen jälkeen annettiin jo karhean märkiä pusuja isolla kielellä! Pusuja sai ensin maistaa herra Longfield, joka sai kyllä napattua tän kesän hellyyttävimmät selfiet itsestään ja noin kolmen kuukauden ikäisistä vasikoista. Katsokaa nyt, eikö ole jo melkein liian sokerisia kuvia?

Laitumella köpöttelyn päätteeksi joimme vielä teet, ennen kuin lähdimme kotia kohti. Johanna lähetti Horatiollekin tervehdyksen. Meidän pikku prinssi sai kolme isoa haikkujen jalkaluuta (älkää kysykö mikä luu), jossa oli vielä maistuvia kalvoja ja vähän lihaakin jäljellä. Voitte varmaan uskoa kuinka paljon Horatio sekosi kun tulimme säkkien kanssa kotiin ja anoimme jässikälle yhden luista. Jestas, sellaista touhotusta ja intoa ei ole ennen Horatiosta irronnutkaan! Luu on Horation suurin saalis. Olisi ehkä pitänyt antaa ensimmäinen luu sille vasta ensi viikolla kun meidän pikku prinssi täyttää yhden vuoden! Nähtäväksi jää minkä lahjan Horatiolle keksin..

Lopuksi on vielä pakko mainita, että Ratia Ranchilla järjestetään
lauantaina 18.6.2016 avoimet ovat kello 11-15!

Menkää ihmeessä paikalle! Johanna kertoi, että avoimien ovien aikaan on mahdollista tutustua tilan elämään, ihailla Johannan ottamia upeita kuvia haikuista sekä maistella miltä se haikkujen luomuliha nyt sitten maistuu. Me ei valitettavasti päästä itse avoimiin oviin mukaan, mutta voimme molemmat lämpimästi suositella vierailua Monninkylässä. Linkin takaa löytyy Facebookin tapahtumakutsu Avoimiin oviin. Laittakaa ihmeessä kalentereihinne ylös!

Advertisement

Ratia Ranchin upeat karvalehmät

Ratia Ranch on maatila Askolassa, ja siellä Asmo ja Johanna Ratia pitävät karvalehmiään, eli oikealta nimeltään ylämaankarjaa. Nämä otukset ovat veikeän näköisiä pitkän karvansa ja otsatukkiensa takia, ja me ollaankin seurattu Ratian lehmien eloa jo pitkän aikaa mm. Instagramin kautta. Tänä kesänä meille avautui mahdollisuus käydä ihan livenä tutustumassa näihin karvapalloihin, ja tokihan se mahdollisuus käytettiin hyväksi!

Askolaan ei ole kauhean pitkä ajomatka meiltä, joten ripeähkön ajomatkan sekä pienen eksyilyn jälkeen löydettiin maatilan pihalle, missä Johanna jo olikin meitä vastassa. Pienten esittelyiden jälkeen lähdettiin kävelemään kohti lehmien aitausta. Kävelyreitti kulki maatilan luomukanalan ohi, missä kukko, kasa kanoja ja tipuja elelivät mukavan näköisissä tiloissa. Myös pari koiraa maatilalta löytyy, vielä näistä ei kuulemma ihan merkittävää hyötyä ole ollut lehmien paimentamiseen, mutta ehkä joskus vielä on.

Kun sitten päästiin lehmien aitauksille, oli koko lehmäkonkkaronkka aitauksen toisessa päässä, mutta huomattuaan että Johanna tulee, koko lauma lähti juosta tömistelemään meitä kohti. Se oli melko upea näky! Isojen lehmien seassa juoksentelivat myös hellyyttävän näköiset vasikat, joita oli tänä vuonna syntynyt useita. Saatiin pian huomata, että lehmät olivat hyvin kesyjä ja uteliaita, ne tulivat meitäkin kahta kummajaista oikein rohkeasti tutkimaan. Toki eläimissä oli eroja, toiset tunki mitään miettimättä ihan lähelle rapsutuksien toivossa, toiset vähän varautuneemmin katselivat ensin kauempaa ennen kuin tulivat nuuhkimaan, ja toisia ei kiinnostanut meidän olemassaolo ollenkaan. Oli kiva huomata, että lehmät olivat niin ihmisrakkaita, varsinkin vasikkojen joukkoihmettelyn kohteena oleminen oli hauskaa – pieniä vasikannaamoja tunki joka puolelta meitä ihmettelemään.

Asmo ja Johanna aloittivat tilanpidon vuonna 2012, aluksi 9 hieholla. Sittemmin lauman koko on tasaisesti kasvanut, nyt eläimiä on ja vajaa 50 kun kaikki uudet vasikat lasketaan mukaan. Sonneja laumassa on vain yksi, muitakin poikalehmiä Ratian jengiin toki kuuluu, mutta ne olivat ainakin kesäksi viety viettämään aikaa jonnekin Porvoon saaristossa sijaitseville laitumille, jottei lauman siitossonni Falconin ja näiden nuorempien jätkien kanssa tule mitään sarvienkalistelua. Falcon erottuikin laumasta kokonsa ja alaspäin kaarevien sarviensa takia, ja Johannan mukaan Falcon on ollut mahtava siitossonni, lehmät tulevat tiineiksi ja Falcon tuo leppoisalla olemuksellaan rauhaa koko laumaan. Johanna kertoi, että aina jos lehmiä hoitaessa jollain lehmällä alkaa vähän kierrokset nousemaan, hänkin hakeutuu aina Falconin luokse, koska Falcon on aina rauhallinen. Hieno sonniherra!

Karvalehmillä on Ratia Ranchilla ihan mahtavat tilat. Laitumia on useita, kuten saimme oppia että lehmillä aina pitää olla; kun yksi laidun on nyherretty lyhyeksi, lehmät päästetään seuraavalle, ja sitten lehmät kiertävät laitumia sen mukaan kun ruoho on taas päässyt edellisillä kasvamaan. Jokaisella Ratian laitumella on myös metsää, minne lehmät pääsevät halutessaan suojaan. Talvellakin lehmät ovat ulkona, niiden pitkä karva pitää ne lämpiminä eikä ne ole lumesta moksiskaan. Talvea varten lehmillä on toki silti myös katos, jota pitäisi kuulemma vielä ennen talvea laajentaa, koska niitä vasikoita putkahteli tänä vuonna niin paljon.

Ratiat ovat opettaneet ja totuttaneet omat lehmänsä kesyiksi: ylämaankarja on yksi maailman vanhimmista lehmäroduista, ja vaikka ne ovatkin perusluonteeltaan säyseitä, on ne silti totutettava ihmisiin jo pelkästään sen takia, että niiden käsittely on jatkossa helppoa. Osa Ratian tilan elukoista on niinkin kesyjä, että niiden kanssa meinaa mennä välillä hermot kun ne eivät millään lopeta rapsutuksien ruinaamista. Meidänkin visiittimme aikana pari lehmää seurasi Johannaa hyvinkin tiiviisti, ja myös Falcon-sonni piti jatkuvasti seuraa. Lehmät myös ovat kuulemma oppineet seuraamaan semmosta muovikippoa, missä Johanna pitää herkkuja, ne tulevat mistä tahansa aina sen kipon luokse jos sitä alkaa heiluttelemaan. Aika hauskoja otuksia!

Tila on vielä melko nuori, ja alkuvuodet on keskitytty lauman kasvattamiseen, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus aloittaa myös lihan myynti. Jos kaikki sujuu hyvin, ensimmäiset lihat tulevat myyntiin vielä tämän vuoden lopulla. Ratiat ovat tehneet ison työn muuttaessaan vanhan viljelytilan luomutilaksi. Prosessi on työläs ja kestää aina jonkin aikaa ennen kuin mitään uuden luomutilan tuottamaa voidaan myydä luomuna. Luomuun siirtyminen (ja siinä pysyminen) vaatii paljon tarkastuksia, joiden takia tilan kirjanpidon on oltava tarkkaa ja huolellista. Lisäksi esimerkiksi peltojen osalta luomutuotantoon siirtymisessä on 3 vuoden siirtymäaika, jonka aikana peltoja on viljeltävä luomuehtojen mukaan, mutta niiden tuotteita ei voida vielä virallisena luomutuotteina markkinoida. Tuo siirtymäaika alkaa Ratialla olla täynnä, joten tulevaisuudessa Ratia Ranchilta saadaan virallistenkin leimojen mukaista luomukamaa. Meitä ainakin alkoi kiinnostaa myös tilalla aloitettava lihanmyynti, olisi kiva ostaa täyttä luomulihaa eläimistä, jotka ovat taatusti saaneet elää hyvän elämän. Toivottavasti kaikki sujuu Ratia Ranchilla yhtä hyvin kuin tähänkin asti, ja kova ja tinkimätön työ alkaa tuottaa hedelmää!