Jamie Oliverin helppo ja värikäs kalarisotto

Ystävänpäivänä meillä kokattiin iso satsi tuhtia kalarisottoa, joka piti sisällään siikaa, tiikerikatkarapuja sekä kirsikkatomaatteja.

Risoton ainekset oli ostettu jo etukäteen, sillä hain herra Longfieldin ystävänpäivän aamuna Olympiaterminaalista kotiin. Herralla oli takana kahden viikon Pakistanin työmatka, ja siihen päälle poikien Tukholma-risteily. Herra juoksi auton kyytiin iso Siljan valkoinen pehmohylje käsissään ja kertoi sen olevan tuliainen Horatiolle. Tiedustelin samalla silmää vinkaten sattuukohan minulle löytymään mitään tuliaisia Tukholman villiltä poikien reissulta.. Kyllä kuulemma löytyi.

Herra oli nukkunut kahden viimeisen yön aikana vain jokusen tunnin, joten ajattelin että kuinkakohan kauan hän jaksaa pysyä pystyssä ystävänpäivänä ennen kuin nukkumatti tulee kylään. Yllättävän hyvin herra kuitenkin jaksoi! Teimme yhdessä värikästä kalarisottoa Jamie Oliverin ohjeella, kävimme pitkällä metsälenkillä Horation kanssa ja sitten sujahdimmekin jo sohvan uumeniin katsomaan uusintana GOTin viidettä tuotantokautta. Pitäähän se nyt katsoa uudestaan, että on sitten ensi kuussa kuudennen tuotantokauden ilmestymisen aikaan ihan messissä siitä, mitä kaikkea edellisellä tuotantokaudella oikein tapahtui.

Kahdeksan aikaan herra antoi periksi ja meni nukkumaan. Seuraavana aamuna hän sitten lähtikin taas työreissulle, Espanjaan tällä kertaa. Hieman tässä on yksinelosta ”nautittu” alkuvuoden aikana, mutta onneksi keväällä on odotettavissa sitten kivoja juttuja ihan kahdestaan! Niitä odotellessa voin kokkailla helppoa ja värikästä kalarisottoa vaikka toisenkin kerran, sen verran hyvää se oli.

Risotto kyhättiin suureen kasariin, ja siitä riitti minulle syötävää kolmeksi seuraavaksi päiväksi, jonka lisäksi jemmasin risottoa yhden rasiallisen myös pakastimeen myöhempää käyttöä varten.

Värikäs kalarisotto

vähintään 6 annosta

• 1 kpl purjo (valkoinen alaosa)
• 1 kpl tuore punainen chili
• pala inkivääriä (noin 5 cm)
• öljyä
• noin 5 kpl kafferilimetin lehtiä
• jauhettua currya
• 1 tl keltaisia sinapinsiemeniä
• 1 tl jauhettua kurkumaa
• ½ tl chilijauhetta
• ½ tl juustokuminaa
• ½ tl fenkolinsiemeniä
• 200 g pakastettuja tiikerikatkarapuja
• 3 ½ dl riisiä
• 250 g kypsiä kirsikkatomaatteja
• 1 tlk (400 g) kookoskermaa
• 600 g suomustettuja ja ruodotonta siikafileetä nahkoineen
• 1 kpl sitruuna

Tarjoiluun leipää, naan-leipä olisi ollut parasta, mutta se oli päässyt kaupasta meidän harmiksemme loppumaan.

1. Laita tiikerikatkaravut sulamaan paketin ohjeen mukaan.
2. Siisti purjo ja viipaloi se ohuelti. Tee samoin chilille. Kuori tuore inkivääri ja leikkaa sekin ohuelti pieneksi silpuksi.
3. Laita suurehkon kasarin pohjalle öljyä ja lämmitä kasari keskilämmölle. Lisää purjo, chili, inkivääri, kafferilimetin lehdet sekä kaikki mausteet kasariin. Paista sekoitellen viiden minuutin ajan tai kunnes ainekset ovat kevyesti ruskistuneet.
4. Lisää kasariin riisi ja perään vielä 1 ¼ litraa vettä. Odota, että vesi alkaa kiehua ja anna seoksen sitten porista 10 minuuttia. Kuori sillä välin katkaravuista kuoret pois ja laita jääkaappiin odottamaan.
5. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää ne kasariin. Peitä sitten ainekset kookoskermalla. Anna porista 20 minuuttia.
6. Leikkaa sitten siikafileet noin 3-4 sentin levyisiksi paloiksi ja nosta kalapalat kasariin vielä 10 minuutin ajaksi tai kunnes kala sekä riisi ovat täysin kypsiä. Minä painelin kalapalat varovasti riisin sekaan, jotta ne kypsyivät paremmin.
7. Nosta vielä lopuksi katkaravut kasariin ja anna porista vielä 5 minuutin ajan. Katkarapujen tulee kypsyä kunnolla, ne muuttavat värinsä kauniin punaisiksi kypsyessään.
8. Purista sekaan vielä sitruunan mehu ja maistele valmista risottoa. Mausta tarvittaessa suolalla, mustapippurilla sekä vaikkapa chilillä. Ja sitten vain syömään, oikein hyvää ruokahalua!

Advertisement

Valmistujaisillallinen siskon tykönä

Kuten jo aiemmin Stansvikin brunssipostauksessa totesin, siskoni perheineen tarjosi meille valmistujaisillallisen kotonaan, sillä he olivat estyneitä tulemaan varsinaisiin juhliimme, joita juhlittiin vihreässä Vihervaarassa viime lauantaina.

Valmistujaisillallista varten laitoimme kotona hieman hienommat vaatteet yllemme, jonka jälkeen otimme auton alle ja lähdimme ajelemaan kohti siskoni kotia. Saavuimme siskolleni ensimmäistä kertaa ilman harmaata karvaista kaveria. Vastassa meitä oli Jimi-niminen labradorinnoutaja sekä Annabelle-kissa. Näimme kissan ensimmäistä kertaa kunnolla ja pääsimme jopa rapsuttamaan sitä myöhemmin illan aikana. Kaikilla edellisillä kerroilla Annabelle juoksi saman tien karkuun kun tulimme ovesta sisään muhkean harmaan karvaisen kaverin kanssa. Mutta nyt olimme tosiaan paikalla ilman omaa koiraa, joten kissa uskalsi liikkua omassa kodissaan ilman ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

Illallinen laitettiin käyntiin itse tehdyillä marengeilla sekä kotimaisella Lehtikuohulla. Nam! Herra Longfield yritti kerran tehdä ylijääneistä valkuaisista marenkia, mutta ei siitä mitään tullut. Siskoni mies oli onnistunut hommassa huomattavasti paremmin. Rapsakat, mutta sisältä pehmeät marengit sulivat suussa samalla kun makeahko Lehtikuohu huuhteli koko komeuden kurkusta alas. Alkumaljan yhteydessä jaeltiin myös lahjoja. Mehän saimme lahjaksi lahjakortin Stansvikin brunssille, josta kirjoittelin jo viime viikolla oman postauksen. Mekin toimme mukanamme pieniä tuliaisia apu- sekä pääkokille, sillä kylään ei ole kiva mennä tyhjin käsin.

Alkumaljojen jälkeen isäntäpariskunta hävisi vielä hetkeksi keittiöön, samalla kun me jäimme leikkimään perheen koiran kanssa olohuoneeseen. Kovin kauaa emme kuitenkaan ehtineen Jimiä viihdyttää, ennen kuin pöytään kannettiin varsinainen alkuruoka.

Alkupalaksi saimme herkutella oman maan pikkuisilla retiiseillä, joita söimme voin sekä suolan kanssa. Oletteko koskaan kuullut tästä ranskalaisesta ruokalajista, jonka nimi on radis beurre? Meille se oli herra Longfieldin kanssa täysin vieras juttu, mutta kylläpä voi vastapoimitut retiisit maistua hyviltä voin sekä suolan kanssa! Siskon mies on kuuleman mukaan popsinut retiisejä ranskalaiseen tapaan ihan lapsesta asti.

Alkupalojen jälkeen pöytään nostettiin luonnollisesti pääruoka. Siskoni mies on kova Jamie Oliver -fani, josta olen tainnut blogissakin teille joskus aiemmin kertoa. Tällä(kin) kertaa saimme maistella pääruoaksi Jamien reseptillä tehtyä safkaa. Pöytään nostettiin hurmaavan tuoksuinen astia, jossa lepäsi pekoniin käärittyä possun sisäfileetä. Erotin tuoksuhuumasta heti salvian, joka on aina hyvä valinta possun maustamiseen. Kyllä Jamie tietää nää jutut.

Possun kaverina syötiin uusia pottuja sekä raparperia. Possu suli lisukkeineen suuhun, ja koska ruoka oli niin hyvää, pyysin possun reseptin mukaani. Vielä emme ole kokkailupuuhiin kotona ehtineet ryhtyä, mutta tässä teille linkki reseptiin, jonka satuin löytämään Puolialastoman kokin blogista. Tämähän on loistava valinta myös isommalle porukalle tarjotessa, sillä possu on suhteellisen halpaa (ja tässä tapauksessa myös todella hyvää).

Olemme syöneet siskoni luona jo muutamaan eri otteeseen täydellistä creme bruleeta, jota emme ole vielä tähän päivään asti tehneet kotona, vaikka tohotin ja sopivat astiat on hommattu jo aika päiviä sitten valmiiksi kaappiin.. Mietin itse asiassa illalliskutsun saapuessa, että uskaltaisinko laittaa viestiä perään ja esittää vienon toiveen, että jälkiruoaksi olisi creme bruleeta. En sitten kehdannut.

Ja eipä haitannut, että en kehdannut laittaa viestiä, sillä jälkkäriksi oli kuin olikin creme bruleeta! Tällä kertaa se oli maustettu kauden teeman mukaisesti raparperilla, ja voi kuulkaa se maistui jälleen kerran enemmän kuin paremmalta. Oi jospa olisin saanut sitä kaksi kipollista yhden sijaan. Nam!

Kun mahat oli saatu erittäin tyytyväiseen tilaan ja kuulumiset vaihdettua ruokailun yhteydessä, siirryimme koko konkkaronkan kanssa istumaan sohvalle. Jokainen otti hyvän asennon sohvalta ja sitten valitsimme leffan Elisa Viihteestä. Siinä sitä sitten istuttiin ja katsottiin mielenkiintoista leffaa loppuilta. Leffan jälkeen pakkasimme kimpsut ja kampsut kokoon ja lähdimme kotia kohti. Olipahan mukava sunnuntai! Kannattaa valmistua koulusta!