Terassikauden avaus

Sieltä se kesä vain tulla tupsahti!

Eräänä aamuna perennapenkeissä alkoi kukkia tulppaanit, ja sen jälkeen melkein joka aamu kukkapenkeistä on voinut bongata uusia kauniita alkukesän kukkia. Tulppaanien paras aikaa alkaa olla jo nyt ohi, vuoro on annettu eteenpäin mm. upeina kukkiville omenapuille sekä sammalleimuille.

Herra Longfield piipahti viikonloppuna kotona, ja vaikka meillä oli menoja vaikka kuinka, ehdimme laittaa pihaa ja terassia kuntoon oikein urakalla. Nurmikko saatiin ajettua, kukkapenkit kasteltiin ja rikkaruohot kitkettiin vimmalla pois. Satun kuulumaan siihen outoon porukkaan, joka nauttii rikkaruohojen kitkemisestä ihan tosissaan. En toden totta tiedä montaakaan yhtä rentouttavaa ajankäyttötapaa. Melkein parhaita kesäpäiviä ovatkin ne, jolloin saa mennä heti aamusta kaikessa rauhassa aamupalan jälkeen puutarhaan kuopsuttamaan, ja tulla vasta myöhään illalla takaisin sisälle jalat ja kädet yltäpäältä mullassa.

Kitkeminen ja muutkin puutarhahommat sujuvat muuten kuin tanssi äänikirjojen parissa. Tällä hetkellä kuuntelen Laila Hirvisaaren Vienan punainen kuu -kirjaa, joka vie minut jokaisella kuuntelukerralla mennessään. Samoin teki Lailan Minä, Katariina -kirja.

Terassille istutettiin viikonlopun aikana ensimmäiset kesäkukat, ja herra kokosi Horation suurella avustuksella alta aikayksikön muutaman matalan pöydän terassin löhöilyalueelle. Samaan aikaan minä viritin keittiön puolella illan grilliherkkuja. Olemme tänä kesänä jo pari kertaa grillailleet pikkuisella kannettavalla grillillä piknikeillä, mutta sunnuntaina oli aika avata terassikausi ihan normaalin grillin säestyksellä.

Atrian grilliribsit (*saatu blogin kautta), uudet perunat voilla, grillatut herkkusienet sekä Atrian valmiit salaatit (me maistelimme vinaigrette kaalisalaattia sekä valkosipulista perunasalaattia *saatu blogin kautta) maistuivat tajuttoman hyviltä lämpimässä kesäillassa juuri ennen lätkän finaalia (ei puhuta siitä finaalista sitten yhtään enempää).

Siinä syömisen ohessa huomasimme myös, että ostamamme matalat pöydät saattoivat olla vikatikki. Horatio kun pääsee isolla naamallaan nuuhkimaan (ja nappaamaan) pöydällä olevia herkkuja kohtuullisen helposti. Saa nähdä, milloin silmä välttää ensimmäisen kerran pariksi hassuksi sekunniksi, ja grillisapuskat on ahmaistu parempiin suihin.

Iso terassimme muuntautuu nyt taas koko kesäkaudeksi yhdeksi lisähuoneeksi. Viime vuonnahan hommasimme terassille markiisit, joten paahteisella terassilla pystyy nyt myös viettämään ihan oikeasti aikaa. Saa tosin nähdä kuinka kauan terassilla malttaa aikaa viettää, noita pihahommia kun olisi suunniteltu tällekin kesälle jo jokunen.. Horatiolle pitää ainakin rakentaa aitaus, terassin alaosat pitäisi rimoittaa, kivetystäkin pitäisi pihalle väsätä ja yläosaton asfalttimieskin pitäisi saada pihalle hetkeksi hommiin.

Saa nähdä mitä kaikkea ehdimme tämän kesän aikana pihalla tehdä. Suunnittelutöitä, tiukkoja budjettilaskelmia sekä ansaittuja lepohetkiä pääsee onneksi viettämään mukavalle terassille. Grilli käy varmasti tänäkin kesänä taas kuumana, tervetuloa siis kurkistamaan miltä meidän kesä näyttää terassilta katsottuna!

Edessä on pitkä kuuma kesä, eiks jee?

Advertisement

Joulukalenteri 7: Ystävien koristelema piparkakkutalo

Luukusta seitsemän paljastuu pieni video. Pääsette kurkistamaan kaunista piparkakkutaloamme, jonka ystäväni koristelivat Tyttöjen joulussa. Videolla vierailee myös Horatio, joka täyttää huomenna jo 6 kuukautta. ♥

Videosta piti tulla lyhyt ja tiivis, mutta sitten siitä tulikin yli kolme minuuttia kestävä pätkä. Hups! Yrittäkää jaksaa katsoa loppuun asti. Oikein kaunista itsenäisyyspäivän jälkeistä viikkoa teille kaikille!

p.s. Huomisesta luukusta pärähtää ilmoille sitten taas ruokajuttuja, luvassa olisi Wanhan ajan joulumenu resepteineen. Nam!

Tuo ihana arki

Nyt täällä ollaan taas yhtä isoa hymyä. Herra Longfieldin kuukausia ja taas kuukausia putkeen kestäneet työmatkat ovat tältä vuodelta ohi, ja nyt vihreässä Vihervaarassa alkaa pyöriä taas normaali arki. Miten ihanaa!

Hyvä ja tavallinen arki. Niin ihana asia. Se on minusta perusta onnelle ja hyvällä olemiselle. Kun arjessa asiat pyörii omalla painollaan, jaksaa ottaa paremmin vastaan elämän tylsemmätkin asiat ja vastavuoroisesti nauttia ihan kympillä elämän luksushetkistä.

Arjen rakennuspalikat ovat kullakin omanlaisensa. Minulle arki on rauhallisia aamuja niin arkena kuin viikonloppuisin, hyvin nukuttuja yöunia, metsälenkkejä Horation kanssa, äänikirjoja, treenin jälkeistä rentoutumishetkeä saunan lauteilla, yhdessäoloa ja -tekemistä, herra Longfieldin kainalossa olemista, aamuteen juomista, töitä, blogia ja tällä hetkellä myös joulufiilistelyä. Sellainen arki on minusta hyvää arkea.

Työmatkalaisen kotiinpaluu oli tänään kuitenkin hieman tavallista arkea parempaa, järkkäsin herra Longfieldille nimittäin pienen yllärin kotiinpaluun kunniaksi. Suloinen kortti, sushi-illallinen, kynttilät ja iso kasa salmiakkia varmistivat sen, että herran arkeen paluu kävi astetta pehmeämmin. Tämä ilta nautitaan kybällä näistä hetkistä, huomenna sitten taas tavallista arkea. Tai no, huomenna nähdään ystäviä hyvän ruoan ja joulukonsertin merkeissä, joten palataan siihen arkeen sittenkin vasta perjantaina!

Jouluvalmisteluja tyttöjen jouluun

Pikaiset terveiset joulun keskeltä!

Huomenna vihreään Vihervaaraan saapuu kylään kahdeksan leidiä, joiden kanssa aloitamme joulufiilistelyn ihan tosissaan! Sain jo muutama kuukausi sitten idean tyttöjen joulusta, jonka ajatuksena oli viettää joulua jo ennen varsinaista joulua ystävien kanssa. Idea laitettiin toteen, ja huomenna meillä vietetään joulua lahjoineen, joulusafkoineen, joulukuusineen, koristeineen sekä joulumusiikkeineen. Aika jees!

Tämä viikko on mennyt kokonaisuudessaan tyttöjen joulun valmisteluihin. Tein heti maanantaina listan, jossa jaoin tehtävät jokaiselle päivällä. Töiden, treenien ja Horation lenkkien välissä vihreässä Vihervaarassa on siivottu, leivottu, käyty kolmesti ruokakaupassa, suuniteltu illan oheisohjelmaa, katettu pöytää, kaadettu omalta pihalta joulukuusi, kaivettu joulukoristeet esiin ja koristelu kotia sopivasti (ei liikaa vielä näin marraskuussa).

Vihreässä Vihervaarassa on lisäksi tuoksunut keskiviikosta asti aito joulu! Piparit, itse tehty glögi sekä tänään paistettu kinkku ovat saaneet mut entistä enemmän sekaisin joulusta. Joulu kun sattuu olemaan ihan ehdottomasti vuoden suosikkijuhlani.

Toivon hurjasti, että sisälläni jylläävä joulufiilis saadaan huomenna tarttumaan ystäviini (joista yksi on anti-jouluihminen). Kaikki alkaa olla Vihervaarassa viimeisiä sapuskoja vaille valmiina, huomenna kipaisen vielä ehkä hakemaan kaupasta kivan ja sopivan juhlavan vaatteen iltaa varten. Kokeilin juhlakolttua jo tänään, mutta jätin sen jostain syystä rekkiin. Kolttu jäi kuitenkin kaivelemaan mieltäni, joten taidan käydä vielä kerran kurkkaamassa sitä..

Mahtavaa sunnuntaita kaikille! Aletaan yhdessä nauttia tuloillaan olevasta joulusta!