Parsapitsa ja vähän muutakin

Väsyneenä on kovin hankalaa keksiä mitään fiksua aloitusta postaukselle. Mutta yritetään nyt jotenkin päästä alkuun. Olen viikonvaihteen jäljiltä täysin puhki.. Perjantai-iltana tein tontilla yksin hommia reilut kolme tuntia siirrellen mm. kuormalavoja, styrokseja, törkeen pitkiä lautoja, täysiä mustia muovisäkkejä, 20*20 metristä pressua sekä kaikkea muuta mukavaa niille kuuluville paikoille (suurimman osan nostelin jättimäisen roskakasan jatkoksi). Loppuillasta en saanut sormillani enää otetta mistään, joten oli aika lähteä kotiin nukkumaan. Hymyssä suin paiskin kuitenkin hommia koko illan, tosin hymy hyytyi hieman aamulla kellon soidessa aivan liian aikaisin sen merkiksi, että pitäisi lähteä töihin. Lauantaille osui vaihteeksi erään projektin lopetuspäivä, joka tarkoittaa suomeksi järjettömän ärsyttävää ja kiireellistä työpäivää. Tämän lisäksi totesin lihaksieni olevan perjantai-illan hommien jäljiltä totaalisen jumissa, ja löysinpä lisäksi yhden jos toisenkin mustelman reisistä ja käsistä.

Lauantaina ennätin kotiin nipin napin ennen Suomen peliä, josta tosin nukuin melkein koko kolmannen erän. Pelin jälkeen oli aika käydä nykyisen asunnon kimppuun. Muuttolaatikot alkoivat kaatua niskaan ja lattiat alkoivat uhkaavasti muistuttaa hiekkarantaa. Imuri siis suhisemaan, astiat ja pyykit koneeseen ja rätti heilumaan joka huoneessa! Siinä siivoilun ohessa tuli myös pakattua nelisen isoa muuttolaatikkoa. Loppuillaksi vetäydyin katsomaan euroviisuja sänkyyn, tosin nukahdin jälleen kesken kaiken. Sen verran kuitenkin viisuja ehdin katsoa, että rakastuin Unkarin söpöön silmälasipäiseen mieheen ja hänen takanaan pomppivaan kitaristiin. Kedvesem on mun lempparibiisi tällä hetkellä!

Sunnuntaina suuntasin harmaan karvaisen kaverin kanssa tontille joskus puolen päivän aikaan. Kannustalon pystyttäjät ovat tontilta jo häipyneet, ja nyt jäljellä olisi enää muutama hassu tarkastus ja sitten me päästään muuttamaan! On tosi sääli, ettei herra Longfield ole nyt kotosalla.. Talolla tapahtuu kauheasti kaikkea ja olisi ihana touhuta näitä juttuja yhdessä hänen kanssaan..  Torstaina herran pitäisi kuitenkin kotiutua, joten ennen sitä pitää jaksaa touhuilla yksikseen.

Lopputarkastuksia varten siivosin koko talon – pesin lattiat ja pyyhin rakennuspölyn (jota oli kaikkialla), muuta siellä ei vielä tässä vaiheessa oikein voi tehdä. Sen verran malttamaton kuitenkin olin, että vein terasseille pari isoa lyhtyä, maitotonkan ja appiukolta saamamme aurinkokellon. Asensin myös vessan kattoon valon ja vein mehumaijan keittiön kaappien ylimmälle hyllylle. :) Mehumaija on niin iso, etten saanut pakattua sitä mihinkään, joten vein sen jo valmiiksi keittiöön jemmaan.

Sisällä siivoilun lisäksi hommia riitti myös pihalla. Niitä samoja lavoja, roskia, lautoja ym. roskia siellä taas viskelin, mutta nyt on tontti siistimpi kuin kenelläkään, joten maatyömiesten kelpaa tulla viimeistelemään maatyöt! Talolla meni sen verran kauan, että jouduin katsomaan Suomen peliä tällä kertaa boksilta. Pidin facebookit ja Iltikset visusti kiinni ja jännitin peliä nauhalta.

Pelin ohessa tein itselleni parsapitsaa, joka onnistui tosi hyvin! Parsan raikas maku yhdistyi kivasti suolaiseen pepperoniin sekä maukkaaseen parmesaaniin. Parsapitsan jännin juttu oli pitsan päälle rikottu kananmuna, joka jähmettyi omalle paikalleen vasta uunissa. Sain reseptillä aikaan kolme keskikokoista pitsaa, ja vain yhden päälle rikkomani muna levisi jonkin verran leivinpaperille. Nämä pitsat antoivat kovasti energiaa väsyneelle kropalle!

Parsapitsa
(3 keskikokoista pitsaa)

Pitsapohja

• 1½ dl kädenlämpöistä vettä
• 15 g tuorehiivaa
• ½ tl suolaa
• 2 rkl oliiviöljyä
• n. 3 dl durumvehnäjauhoja

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja durumvehnäjauhot. Alusta taikina monitoimikoneessa tasaiseksi ja anna kohota sen jälkeen kaksinkertaiseksi.

2. Kauli taikinasta kolme keskikokoista pitsapohjaa.

Täyte

• 3 rkl valkosipulilla maustettua oliiviöljyä (lisäsin normaaliin oliiviöljyyn valkosipulia)
• 100 g pepperonia
• 1 pkt (125 g) mozzarellaa
• 300 g keitettyä vihreää parsaa
• n. 3 dl raastettua parmesaania
• 3 kpl luomukananmunia
• suolaa
• rouhittua mustapippuria
• n. 3 dl tuoretta rucolaa

1. Pirskottele maustettu öljy pitsapohjille. Lado päälle pepperonit, pieniksi kuutioitu mozzarella ja halkaistut keitetyt parsat. Ripottele päälle parmesaania.

2. Riko päällimmäiseksi munat. Kananmuna kannattaa rikkoa pitsan keskelle parsojen väliin, jotta se ei lähde leviämään uunissa.

3. Paista pitsoja 250-asteisen uunin keskitasolla noin 5 -7 minuuttia.

4. Mausta valmiit pitsat suolalla, pippurilla sekä tuoreella rucolalla.

Pitsan syönnin jälkeen ahkeroin vielä siivoilujen ja pyykkien merkeissä. Kymmeneltä olin rättiväsynyt, mutta pari sähköpostia piti vielä lähettää..

«Vuosi sitten: Nokoset auringon alla»