Eiköhän läväytetä sunnuntain, syyskuun alun ja perjantain ylimakean hemmottelupostauksen perään/kunniaksi ylimakean New Yorkin juustokakun ohje?! Ja kakusta puhuessa ylimakea ei tarkoita ylimakeaa maullisesti, vaan ylimakeaa törkeän upeutensa takia.
Ja siinähän se reseptikin tuli kätevästi esiteltyä (klikkaa kuva isommaksi ja laita se samantien tulostukseen). :) Kyseessä on siis Leila Lindholmin Vielä yksi pala! -kirjasta napattu perinteinen New Yorkin juustokakun resepti. Samasta kirjasta kokkailin myös minttusuklaabrowniet, jotka saivat osakseen kovasti hehkutusta. Tämä juustokakku piti alunperin tehdä tupareihimme, mutta kiireen keskellä se jäi lopulta tekemättä. Juustokakku jäi kuitenkin kummittelemaan mieleeni, joten tekaisin sen kaverin synttäreille, jossa tarjoilin sitä äitini tekemän vadelmahillon kanssa. Hillo sekä kakku olivat suuren suuri menestys, ja taisin jopa taputtaa itseäni juhlissa olkaan ja sanoa itselleni ”nyt sä Huli onnistuit ihan törkeen hyvin!”.
On sinänsä aika hauskaa päästä lokakuussa maistamaan ihan aitoa Ison Ompun juustokakkua, ja vertailla tätä Leilan ohjeella väsättyä kakkua pilvenpiirtäjien välistä ostettuun. Mutta jos saan veikata nyt, niin en usko lisäaineilla höystetyn kakun voittavan tätä kotitekoista kakkua. Saa nähdä miten veikkaukseni kanssa käy. :)
Kakku oli mun mielestä niin hyvää, että nappasin kakun rippeet synttäreiltä mukaan (olinkohan vähän ahne ja törkeä?). Vanhempani olivat tulossa seuraavana päivänä kylään, ja halusin ehdottomasti tarjota heillekin ehkä parasta kokkaamaani kakkua. Kakkua jäi juuri sopivasti neljälle hengelle, joten seuraavana päivänä kakkua maisteltiin kotosalla. Tosin äitini tekemää vadelmahilloa ei jäänyt yhtään jäljelle, mutta pakkasesta löytyi kokonaisia vadelmia jotka sopivat kakun kaveriksi oikein hyvin.
Nyt meidän täytyy suunnistaa pihalle tekemään varastoa.. Herra Longfield suuntaa huomenna työmatkalle, joten varasto olisi periaatteessa ”pakko” saada jotenkin valmiiksi tänään. Heh, saa nähdä miten käy (veikkaan, että huonosti). Herra lähtee muuten sen verran eksoottiseen maahan töihin, että on luvannut tehdä postausta reissunpäältä (jos siellä maassa ylipäätään saa edes kuvata!). Mutta nyt hei ja moi ja ihanat sunnuntait!
«Vuosi sitten: Korea house & JonesAndYou»
«Kaksi vuotta sitten: Tuikkiva hattuhylly»
Meanwhile in Longfield.. 
Nam! Mullahan on tuo kirja, töytyy katsastaa tuokin resepti.
New Yorkin kuuluisimpia juustokakkupaikkoja on Junior’s Grand Central terminalin alakerrassa. Varoitus; yksi pala riittää enemmän kuin hyvin kahdelle. Palat ovat valtavia.
Mun pitää ottaa ihan työn alle toi Leilan reseptikirja – sieltähän voi löytyä vielä vaikka mitä ihanuuksia! Sara on saanut virallisen kilpailijan. :)
Laitan juustokakkuvinkin ylös! Ei olla muuten vieläkään ehditty alkaa suunnitella matkaa.. Aika kuluu ihan liian nopeasti ja tekemistä on vaan liikaa!!
Tämä on niin hyvää. Itse upotin vadelmat kakkuun ennen uuniin laittoa.
Hei, toi vattujen upottaminen on loistava idea! Taidan matkia sua ensi kerralla. :) Äidiltä täytyy kyllä myös kysyä jos siltä heruisi vielä pari purkkia vattuhilloa. :P
Tästä tuli hyvää, kelpaa tarjota myös vieraille huomenna. :) Kiitos herkun vinkistä ja ohjeesta. Mukavaa viikonloppua!
Uskon. :) Meilläkin popsittiin tätä eilen vieraiden kanssa ja kovasti se keräsi edelleen kehuja. Toivottavasti maistui myös teidän vieraille!