En suinkaan ole hävinnyt mihinkään, täällä on vain ollut niin kiirettä, ettei koneen ääreen ole ennättänyt istahtaa edes hetkeksi.. Ja koska en enää juurikaan harrasta ajastettuja postauksia, tulee postaustahtiin pieniä taukoja kiireen keskellä. Mutta täällä siis taas!
Viikonlopusta tarttui takataskuun kiva määrä uusia postausjuttuja, mutta ennen kuin poraudutaan niihin tarkemmin, kurkistetaan hieman sunnuntain tupari- ja synttärikahvien tarjoiluihin.
Herra Longfieldin synttärit ovat ihan käsillä, joten päätimme yhdistää kahdet kutsut ja kutsua kerralla isomman köörin sukulaisia nostamaan maljaa uudelle talolle ja vuotta vanhemmalle herra Longfieldille. Sama homma tullaan toistamaan myös omien synttärieni alla lokakuussa, mutta nyt on aika juhlistaa herraa ja unohtaa omat synttärit vielä hetkeksi!
Koska vieraita oli tulossa paikalle parisenkymmentä, piti ruokaakin tehdä kahdellekymmenelle hengelle. Tämä tarkoitti sitä, että koko lauantai meni keittiössä. Me ihan totta kokattiin koko päivä – joskus seiskan aikaan kokkailu alkoi jo tökkiä ja viimeisen kakun valmistus päätettiin jättää sunnuntaiaamuun. Kasin pintaan rojahdimme sitten jauhoisina sohvalle toljottamaan The Wiren kolmatta tuotantokautta.
Sunnuntaina herättiin jo ysin pintaan ja ensimmäiseksi pyöräytin New Yorkin juustokakun sekä koristelin appelsiini-suklaakakun. Tämän jälkeen söimme aamupalan rauhassa ja sitten herra imuroi kämpän samalla kun suihkuttelin itsestäni jauhot pois ja laitoin rullat päähän.
Ennen kello kahta ja ensimmäisten vieraiden saapumista katettiin vielä pöytä, tehtiin kaksi salaattia ja sekoiteltiin limubooli. Kaikki saatiin juuri sopivasti valmiiksi ennen kuin ensimmäinen auto saapui pihaan. Kahdesta kasiin kestitimme vieraita, joimme, söimme ja vaihdoimme kuulumisia. Juttelin päivän aikana niin paljon, että illalla kurkku oli tosi kipeä.
Juhlien jäljiltä käteen jäi ennen kaikkea hyvä fiilis, täysi maha ja taisi niitä ihania tupari- ja synttärilahjojakin tulla ihan kivasti! Kiitos kaikille mukana olleille! :) Reseptien pariin palataan myöhemmin tällä viikolla..
«Vuosi sitten: Hääpuvusta juhlapuvuksi»
«Kaksi vuotta sitten: Terrorivauvaa odotellessa..»
Meanwhile in Longfield.. 
Upeita herkkuja taas pöytä pullollaan! täytyy selvittää Vihervaaran osoite ja tulla kuokkimaan :D
Kiitokset Anne. :) Ehkä mun täytyy joskus pitää jotkut blogibileet, jonne voisi kutsua kaikkia kivoja bloggareita. ;)
reseptejä ootellessa, oon kuumeisesti miettinyt mitä kivaa voisi tarjota ensi viikon lauantain kesteillä ja idiksiä otetaan vastaan ;)
New Yorkin juustokakkua suosittelen. :P Oon ihan koukussa siihen. Yritän saada reippaasti reseptejä tänne esille, niin voisit saada jotain vinkkejä synttäreille!
luulen että kokeilen tuota new yorkin juustokakkua, vaikuttaa hyvin herkulliselta :P
Jesh, mä oon niin tulossa sun juhliin! ;) Ton kakun tekeminen on vielä tosi iisiä ja suht nopeeta, joten se on siitäkin syystä oikein hyvä vaihtoehto ihan mihin tahansa juhliin!
Ihanat tarjoilut ja kaunis esillepano. Vitsit toi kakku sai veden herahtamaan kielelle ;)
Kiitokset! Uuden isomman keittiön ansiosta olen päässyt käyttämään paljon vanhoja (ennen vain kaapin perukoilla lojuneita) astioita, joten esillepanoon on kivaa vähän santsata kun käytössä on ”ihan uusia” astioita! :)
Aivan ihanalta näyttää! Otitteko jotenkin huomioon ruokien pitkän seisomisajan pöydällä (kahdesta kasiin on pitkä aika esim. kakkujen säilyä huoneenlämmössä)? Nostitteko välillä jääkaappiin vai söivätkö kaikki vieraat yhtä aikaa? Mietin näitä ongelmia vastaavia juhlia suunnitellessani :)
Meille tuli vieraita kahdessa erässä, joten ruoat siirettiin välissä jääkaappiin! Hyvä idea on tehdä muuten kakkuja ym. pienempiin vuokiin/astioihin, jolloin ne luonnollisesti loppuvat nopeammin ja sitten voi tuoda tuoretta tarjottavaa esille.