Reissun päällä tuli toki tehtyä myös ostoksia. Tykkään shoppailusta kovasti, ja reissuilta odotankin kovasti paikallisiin ostoskeskuksiin pääsemistä. Onnekseni herra Longfield jaksaa roikkua perässäni ostoskassejani kantaen (no ei, kyllä mä yleensä kannan ne ihan itse) vaikka kuinka monta tuntia, kunhan hän vain välillä pääsee kahville ja syömään. Nykyään hän raahaa yleensä mukanaan iPadia, jonka avulla hän surffailee netissä sekä lukee kummallisia kirjoja sillä aikaa kun minä heilun hiestä märkänä sovituskopeissa.
Muutamia sääntöjä mulle on vuosien saatossa reissuostoksia kohtaan kertynyt. Ensinnäkin käytän aika harvoin aikaa/rahaa sellaisiin liikkeisiin, joita löytyy myös Suomesta. Jos kyseisten liikkeiden ikkunoissa kuitenkin roikkuu järjettömiä alekylttejä, saattavat ne saada minut kävelemään tuttuihinkin liikkeisiin sisään. Yleensä pyrin kuitenkin siihen, että teen ostoksia reissun päällä vain sellaisista putiikeista, joihin en Suomessa törmää.
Toinen sääntö koskee laukkuja. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen siitä, että saan ostaa jokaiselta reissulta yhden hienon (lue: kalliin) merkkilaukun. Laukkufriikkinä laukkua ei yleensä tarvitse kauaa etsiä, ja reissuilta tuleekin ostettua usein muutamakin laukku, tosin vain yksi saa olla sellainen tyyriimpi. Tyyrillä en tarkoita tonnien laukkua, enemmänkin sellaista satasien laukkua. Pyrin myös näissä merkkilaukuissa ostamaan sellaisia merkkejä, joita ei tule Helsingissä koko ajan vastaan. Tästä syystä mulla ei ole (eikä varmaan koskaan tule olemaan) Louis Vuitton -laukkua käsivarressa. Niiden monogrammilaukkujen näkyminen katukuvassa on jo liian tavallista, ja musta onkin kivempi kantaa ihan kummallisen merkkisiä laukkuja olallani ja ajatella päässäni ”hahahah, noita Vuittoneita on tuhansilla, näitä vaan kolmella!”. Joo, oon mä vähän outo.
Mutta tarkastellaanpas nyt niitä ostoksia, joita tämän reissun aikana tein. Ensimmäisenä esittelyssä olisivat kengät, joita tarttui mukaani kahdet. Nuo ruskeat nilkkurit bongasin miesten osastolta, ja ihastuin niihin heti. Jalkani on kokoa 41, joten joskus käyn kurkkaamassa kenkiä myös miesten osastolta. Nilkkurit olivat kovassa alessa (kuten itseasiassa lähes kaikki ostokseni), ja niille jäi hintaa noin 25 euroa. Pinkit crocsit maksoivat alejen jälkeen saman verran kuin nilkkurit. Tiedän, että olen täällä bloginkin puolella uhonnut, ettei jalassani tulla koskaan näkemään crocseja, mutta näihin pinkkeihin kumisiin ballerinoihin rakastuin heti. Crocsit tuntuivat jaloissa todella hyviltä, joten uhoiluni ”maailman noloimmista kengistä” päättyivät prahalaiseen kenkäkauppaan.
Laukkuja tarttui mukaani kenkien tavoin kaksi kappaletta. Silvio Tossin laukku saa tällä kertaa edustaa sitä merkkilaukkua, josta ylempänä kerroin. Tällä kertaa laukku tosin löytyi outletista, joten kovin kalliista yksilöstä ei tällä kertaa ole kyse. Silvio Tossin laukkua kalliimpi ostos oli uusi trollini. Meiltä löytyy kaksikin eri trollia kotoa, mutta ne eivät ole kovin käytännöllisiä, ja ovat siitä syystä unohtuneet aina varaston perukoille. Tässä vihreässä trollissa on neljä pyörää, joten sen liikutteleminen on todella sulavaa. Hiplailin pitkän aikaa pinkkiä trollia, mutta päädyin kuitenkin lopulta vihreään versioon, sillä nyt herrakin voi laukkua käyttää esim. työreissuillaan, jonne ei matkatavaraa yleensä kamalan paljon mukaan lähde.
Seuraavissa kuvissa on kasa pinkkejä paitoja. En tykkää yhtään, että kaupat täyttyvät syksyn tullen tylsistä ja tunkkaisista väreistä, joten päätin ostaa värikkäitä paitoja syksyä varten! Mukaan mahtui mm. villaa ja puuvillaa, joten tulen pysymään syksyllä lämpimänä sekä värikkäänä. Pinkkien paitojen kaveriksi hankin myös pinkin keraamisen nallen, joka on kiva lisä kaulakorukokoelmaani. ;)
Nämä seuraavat hamoset ovat kotoisen Benettonilta, jonne hipsin alekylttien johdattamana ihan loman viimeisenä päivänä. Musta vekkihame on musta tosi kiva, mutta sen kanssa sopivaa yläosaa onkin aika vaikea löytää.. Eräänä päivänä kokeilin hameen kanssa lähes jokaisen vaatehuoneesta löytyvän paitani, mutta yhtään tarpeeksi kivaa kaveria hameelle ei löytynyt. Tylsää. Pinkki vekkihame oli päälläni herra Longfieldin kolmekymppisillä, ja suureksi yllätykseksi vekit pysyivät nätisti vekitettyinä, vaikka mekon kanssa sählättiin ihan aamuyöhön asti.
Promodin alesta mukaani tarttui paita, jossa on syötävän suloiset kaulukset! En tosin tiedä miten kyseinen paita tulee pestä, joten paita ylisöpöine kauluksineen saanee odottaa vaatekaapissa suhteellisen pitkään ennen kuin se päälleni pääsee. Ja tämähän johtuu siis siitä, etten uskalla/viitsi paitaa pitää päälläni ihan normaaleina päivinä, jotten sotke sitä töissä esim. siskonmakkarakeitolla. Ostin muuten reissulta myös sellaiset pitsiset irtokaulukset, mutta unohdin kuvata ne.. Pitsikaulukset ovat kyllä niin ihanat, että ne saattavat saada jopa ihan oman postauksen. :)
Jackpotin shortsit olivat päälläni jo reissussa, ja ne on nähty muutamaankin eri kertaan jalassani täällä Suomessakin. Tykkään shortsien materiaalista kamalasti, ja ne istuvat päälläni tosi kivasti. Näiden kaveriksi sopii mun mielestä parhaiten löysä paita, jonka avulla saadaan luotua ihanan rento, mutta tyylikäs asu.
Viimeisissä kuvissa esiintyy sitten muutama ihan perustoppi sekä muutama löysä kesäpaita, joita olen käyttänyt sekä töissä että vapaa-ajalla. Pian ne ovat kyllä kaltaiselleni vilukissalle liian vilpoisia, mutta onpahan sitten jotain värikästä säästössä ensi kevättä ja kesää varten. :)
«Vuosi sitten: Krakovan TOP 3 ruoat»
Meanwhile in Longfield.. 
Crocksin ballerinathan näyttävät söpöiltä!
Vähän samoilla linjoilla mennään. Itsekin käyn yleensä vain liikkeissä, joita Suomessa ei ole. Jalan kokokin on sama… Ihan joka maassa ei helposti saa kokoa 41, jopa New Yorkissa päiviteltiin kassalla olenko ihan varma että kassalle nostamani Converset ovat oikeaa kokoa…
En itsekään ostaisi VL:n laukkua, niitä keikkuu joka tytön käsivarrellla, eikä aina voi olla varma, onko laukku oikea vai feikki… Istanbulissa jäi harmittavasti laukku ostamatta (aivan kuin laukkuja ei olisi kotona läjäpäin…), myynnissä oli vain feikkejä,josita osa oli tosi hyvin tehtyjä, mutta silti kopioita, ja paikallisilla merkeillä oli jotenkin tylsiä laukkuja. Ehkä Pariisista löydän sopivan tai sitten ”sinnittelen” vanhoilla laukuilla talven yli.
Söpöt crocsit kyllä ovat! Ja oikein kätevät jaloissa tällaisenakin sadepäivänä, pysyy varpaat kuivina. :)
Mulla on ison jalan lisäksi leveä lesti, joten vaikka kokoa 41 kaupoista löytyisi, ei kengät silti välttämättä istu jalkaani ollenkaan. Crocsit onneksi venyvät hyvin. ;) Nuorempana esim. laskettelumonot piti ostaa miesten mallistosta, sillä naisten mallit olivat liian kapeita.
Feikkilaukkuja kantelin ylpeänä teininä, mutta nykyään niitä ei löydä kaapeista yhtään kappaletta. Mieluummin säästän ja ostan aidon, kun tuen feikkiteollisuutta (tai mihin ne rahat nyt sitten ikinä menevätkään).
Crocsilla on tosi kauniita jalkineita niiden peruscrocsien lisäksi ja ovat kyllä mukavia :). Tosin Crocsin Shayna-mallia pitää haukkua, ne hiersi mun jalkaa jalkineen sivusta, missä jalan päältä menevä kumiremmi on kiinni… No, hankin Shayna-mallia edeltäneen Mary Jane mallin eBaysta USA:sta asti ja ne ei oo hiertänyt yhtään :). Harmi, että Mary Janea ei enää valmisteta, jotenkin tykkään tuosta mallista, vaikka onkin aika lähellä peruscrocseja…
Ebay on kyllä vaarallisen ihana paikka, sieltä kun löytää ihan mitä tahansa. :) Peruscrocsit ovat mulla kyllä vieläkin pannassa, mutta pinkeillä köpöttelen mielelläni!
Meillä on tuollainen nelipyöräinen pikku-Samsonite ja minulla itselläni korallinpunainen, isompi nelipyörämatkalaukku ja ne on molemmat aivan huippuja (etenkin se korallinpunainen, tietty)! Miten ihmisillä meni näinkin kauan aikaa ennen kuin keksittiin nelipyöräisiä matkalaukkuja!? =D
Ihana tuo apinakaulakoru. Kuten vaatteetkin, mutta tuo oli kai ainoa epäpinkki. =)
Mä ostin monta vuotta sitten nelipyöräisen ison Samsoniten ja olen ollut siihen todella tyytyväinen! Toivottavasti tämä uutukainen kestää yhtä hyvin kuin isoveljensä, tosin pikkuinen ei ole kyllä Samsonite. Ja kyllä se pinkki ois muuten ollut tosi pähee! Ehkä nappaan sellaisen ensi reissulta mukaan ja herra saa kokonaan itsellelään tämän vihreän. :)