Kanttarellikeitto & valkosipulibruschetat

Tänään oli vähän huono päivä. Töissä on ihan kamalan kiire ja tuntuu, että hommia tulee koko ajan enemmän kuin mitä ennätän tehdä. Tämähän oli kyllä ihan odotettavissa, mutta jotenkin ahdistaa kun jo näin alkusyksystä aika ei riitä mihinkään. Mikäköhän tilanne mahtaa olla kuukauden tai kahden päästä? Kaoottinen – siltä musta ainakin nyt tuntuu.

Lähes aina kun mulle tulee stressiä töistä alkaa kurkkuani ja päätä särkeä. Niin kävi myös tänään. Iltapäivällä kurkussa tuntui kaktus ja olo alkoi olla vähän hutera. Mun kroppa on selkeesti niin fiksu, että se tajuaa milloin alan käydä ylikierroksilla ja yrittää kertoa mulle, että tahtia pitäisi vähän hidastaa. Mutta kun nyt ei oikein voi hidastaa – ainakaan töissä. Raahauduin vielä hieman tyhmänä töistä Combattiin.. Mutta kun ainoita asioita joiden avulla saan työjutut mielestäni on liikunta ja ulkoilma (ja toki myös nyt sen rakennutettavan omakotitalon suunnitelmat). Combatin jälkeen olo oli kyllä aika lyöty, vaikka munhan sitä vastustajaa siellä tunnilla pitäisi turpiin lyödä..

Kotona mua kuitenkin odotti ihana näky – ruokaa kokkaileva herra Longfield sekä häntää heiluttava harmaa karvainen kaveri. ♥ Liedellä oli valmistumassa herkullinen kanttarellikeitto, jonka reseptin bongasin ihan vähän aikaa sitten Kauhaa ja rakkautta -blogista. Herran tehdessä keittoa otin minä tehtäväkseni kokkailla keiton kanssa tarjottavat valkosipuliset bruschetat

Valkosipulibruschetta

• vaaleaa leipää (esim. patonki yms.)
• 2 yksikyntistä valkosipulia
• öljyä

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Leikkaa leivästä siivuja ja paahda niitä uunissa ritilän päällä muutamia minuutteja, kunnes leipä on rapeaa molemmilta puolilta.

2. Halkaise yksikyntinen valkosipuli ja hiero sitä paahdettujen leipäviipaleiden pintaan. Sipaise päälle vielä hieman öljyä. Tarjoile ja nauti heti.

Olemme nyt alkusyksyn aikana tehneet kaikista lempparisienistämme keittoa. Kanttarellikeitto maistui muiden sienikeittojen tapaan todella hyvältä, enkä osaa kyllä sanoa lemppariani näistä kolmesta. Sovitaan siis, että kaikki keitot olivat yhtä hyviä. Se on kyllä pakko sanoa, että tämä kanttarellikeitto oli kaikista kauneimman väristä, mustatorvisienikeitto oli sellaista harmaata ja suppiskeitto sitten taas enemmän ruskeata. Tämä pirtsakka oranssinvärinen keitto sopiikin myös värinsä takia erinomaisesti syksyyn, onhan se lähes samanväristä kuin puista putoavat lehdet.

Kanttarellikeitto
(2 annosta pääruokana)

• 1 l tuoreita kanttarelleja
• 4 siivua parmankinkkua
• 1 kpl sipuli
• 2 yksikyntistä valkosipulia
• 5 dl kasvislientä
• ½ dl valkoviiniä
• ½ tl kuivattua rosmariinia
• 1 dl (kevyt)kermaa
• suolaa
• mustapippuria

1. Paista parmankinkkuviipaleet paistinpannulla. Siirrä valmiit parmankinkut talouspaperin päälle.

2. Paista sipulit parmankinkun rasvassa (lisää tarvittaessa voita). Siirrä kuullottuneet sipulit kattilaan ja lisää joukkoon sienet, kasvisliemi, valkoviini ja rosmariini. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Poista kattila levyltä ja soseuta keitto sauvasekottimella.

3. Nosta kattila uudestaan liedelle ja lisää soseutetun keiton joukkoon kerma. Lisää tässä vaiheessa tarvittaessa hieman vettä tai valkoviiniä, jos keiton koostumus on liian paksu. Mausta lopuksi maun mukaan suolalla ja mustapippurilla (huomio, että parmankinkku tuo keittoon myös suolaisuutta). Ripottele päälle kasa parmankinkkuviipaleiden paloja.