Maalämpö

Omakotitaloa rakentaessa tai edes rakennuttaessa yksi aika tärkeä jutska on talon lämmitys, Suomi kun sattuu vielä olemaan sellainen maa että talvella ei talossa oleilu olisi kovin mukavaa jos siellä ei jollain ilveellä pidä lämpöä yllä. Vaihtoehtojahan löytyy, on erinäisiä sähkölämmitystapoja, öljy- tai pellettikattiloita tai kaukolämpöä jos sattuu putkistot talon alla kulkemaan. Nykyisillä sähkön- ja energianhinnoilla yksi hyvinkin varteenotettavaksi noussut vaihtoehto on myös maalämpö.

Me päädyimme valitsemaan oman talomme lämmitysmuodoksi juurikin maalämmön. Kannustalon tarjoukseen sisältyi maalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys, joka osaltaan tietysti laski meidän tapauksessamme maalämpöjärjestelmän investointikustannuksia. Pumpun ja vesikierron lisäksi tarvitsimme enää maalämpökaivon ja sieltä putket taloon.

kuva: http://www.hanakat.fi

Minä en ennen talonrakennuttamishässäkkäämme oikein tiennyt maalämmöstä mitään, mutta tässä on nyt sen verran tullut otettua maalämpöjärjestelmän toimintaperiaatteesta sun muusta selkoa että en ole enää aivan totaalisen ulapalla aiheen suhteen. Maalämpöjärjestelmän oleellisemmat palaset on taloon asennettava maalämpöpumppu, ja talon pihalle porattava maalämpökaivo. Kaivo porataan pumpusta ja talon koosta riippuen n. 100-150 metrin syvyyteen. Kaivon sisällä kiertää putki, joka täytetään lämmönkeruunesteellä, ja nämä putket viedään sitten talon sisälle ja liitetään maalämpöpumppuun. Syvällä maan alla kiertävä neste lämmittyy jonkin verran, mutta varsinainen lämmönnosto tapahtuu siten että maalämpöpumppu ”puristaa” kompressorilla n. 1-4 asteen maaperästä saatavan lämmön 30-65 asteiseksi lämmöksi, jolla voidaan sitten lämmittää taloa ja käyttövettä. Maalämpöpumppu käyttää sähköä, mutta antaa normaaliin sähkölämmitykseen verrattuna neljä-viisinkertaisen määrän lämpöä käyttämäänsä sähköön verrattuna.

Järjestelmän investointikustannukset ovat verrattain korkeat esim. suoraan sähkölämmitykseen verrattuna, mutta pitkässä juoksussa maalämmön pitäisi maksaa itsensä takaisin verrattuna sähkölämmityksen hyvinkin korkeisiin käyttökustannuksiin. Vanhanaikaisiin öljylämmitteisiin taloihin verrattuna maalämmön käyttökustannukset ovat vielä sähkölämmitystäkin alhaisemmat, ja öljyn hinnan ollessa mitä se nykyään on, monet talot ovat alkaneet vaihtamaan vanhoja öljylämmityksiään maalämpöön. Kaukolämpö saattaa putkien osuessa sopivasti ymmärtääkseni olla järkevämpi vaihtoehto maalämmölle, mutta kaukolämmönkin hinta vaihtelee ja kuka tietää missä se 5-10 vuoden päästä huitelee. Maalämpökaivo puskee rakennuskustannusten jälkeen ilmaista lämpöä taloon maan sisältä, kävi maailmassa mitä tahansa.

kuva: http://www.geodrill.fi/

Nykyään talojen rakennuttamisluvassa täytyy olla kaikenlaisia energialaskelmia ja ties mitä E-lukuja sun muita härpäkkeitä laskettuna. Käytännössä näillä vissiin valvotaan että uudet rakennukset ovat tarpeeksi energiatehokkaita: jos laskelmat näyttää että talo ei ole tarpeeksi energiatehokas, voi rakennuslupa jäädä saamatta. Tähän energialukuun vaikuttaa esim. talon lämmitysmuoto, talon koko ja talon materiaalit, mutta kätevin tapa saada lukua ylös on tuottaa osa talon vaatimasta energiasta itse esim. aurinkopaneeleilla tai juurikin maalämpöjärjestelmällä. Meidän talo on sen verran pieni, että maalämmön avulla nämä E-luvut sun muut on kirkkaasti yli minimirajojen.

En tiedä onko nykyään tullut oman tilanteen takia kiinnitettyä asiaan enemmän huomiota, mutta olen huomannut että maalämpöä tarjoavat yritykset ovat alkaneet aika vimmalla itseään mainostamaan. Radiossa, telkkarissa ja lehdissä tulee silloin tällöin vastaan eri maalämpöyrityksiä. Valinnanvaraa siis on, esim. Senera, GeoDrill, Thermia ja TecHeat tarjoavat varsin kätevänolosia maalämpöratkaisuja, oli kyseessä sitten uudisrakennus, vanhan talon lämmityksen muuttaminen maalämpöön tai kuten meillä, pelkkä maalämpökaivon poraaminen. Noilta sivuilta löytyy myös paljon lisätietoa maalämmöstä ja sen eduista.

kuva: http://www.techeat.fi/

«Vuosi sitten: Raclette-bileet»