Moikkeri, täällä Herra Longfield. Yksi päivä tossa lomalla aattelin että dokumentoin millainen on Harmaan karvaisen kaverin päivä. Varastin Hulin kameran ja kuvasin koko päivän meidän koiraa, lopputuloksena oli huikean mielenkiintoinen ja jännittävä kuvasarja joka nyt sitten tänne blogiinkin laitettiin. Yrittäkää pysyä housuissanne.
Päivän alkuun kokeillaan rapsuttelemalla onko Harmaa karvainen kaveri hengissä.
Vartin paijalun jälkeen oli herätty.
Sitten olikin aika siirtyä aamupäiväunille keittiöön.
Sitten syötiin lääkkeet, lääkejuuston kanssa.
Sinne menee pillerit ja juustot.
Sitten lähetään aamulenkille.
Talviset on maisemat tammikuun alussa.
Harmaa karvainen kaveri kävelee auringonnousuun.
Tohon se sitten jäi jököttämään. Komee karvainen kaveri!
Sisään kun tullaan niin pitää pyyhkiä tassut.
Sitten tultiin kohteliaasti muistuttamaan että ruokaa pitäisi saada.
No täältähän sitä saa.
Laaduntarkastussessio.
Just ja just kelpas.
Ruoan jälkeen on päivälevon aika, se kestää semmoset pari tuntia.
Päivälevon jälkeen pitää päästä vartioimaan takapihalle.
Vartiopaikka on portaiden alapäässä.
Vartiointi on herkeämätöntä. Naapurin pihalla on nimittäin nähty edellisenä talvena lauma peuroja!
Vartiovuoro on ohi, menihän siinä jo joku tunti varmaan.
Vartioinnin jälkeen on mukava lämmitellä takkatulen ääressä.
Kun menin syömään kinkkua sain kaverin.
Sitten mentiinkin iltapäivälenkille.
Lenkin jälkeen hain lisää takkapuita, Harmaa karvainen kaveri otti taas vahtivuoron.
Vahtivuoroa seurasi taas takkatuokio.
Yhtäkkiä Huli tuli kotiin ja riemuhan siitä repesi!
Päivällisellä kerjätään ensin hyvin tuloksin Hulilta.
Ja sitten hieman huonommin tuloksin multa.
Innostus vyöryi jossain vaiheessa iltaa yli ja sitten oli painittava Hulin kanssa.
Hullun painijan katse.
Painisession jälkeen on aika ottaa vähän iisimmin rapsutuksista nauttien.
Ja sitten siirryttiin iltalevolle keittiön matolle.
Iltalääkkeet nautiskeltiin leikkeleiden kera.
Sit taas ulos.
Ulkona bostailemassa.
Sitten nukkumaan, samaan paikkaan mistä päivä lähti liikkeelle.
Nukahdus.
Meanwhile in Longfield.. 
Vanhalla rouvalla on kissanpäivät :D!
No on kyllä! :) Herra Longfieldin reilun kahden viikon loma (olisi muuten kelvannut myös mulle!) on kyllä ollut tosi kiva juttu myös koirulille.
Mahtava postaus! Ihana karvainen kaveri. :)
Kiitos Maaria. :) Onhan tuo karvakuono aika söde!
Ihana karvanasu! Niinhän se koiran päivä menee, välillä nukutaan, välillä vahditaan, sitten taas levätään, vähän riehutaan, ulkoillaan ja sitten onkin levon aika.
Tarmolla on sohvan päädyssä hyvä paikka, jossa voi vahtia omaa laumaa ja lepäillä samaan aikaan. Toisaalta jos lunta tulee vielä, hangellakin on mukava ottaa nokoset, ei haittaa jos lunta satelee turkille, niin paksu se on.
Meilläkin vartioidaan mielellään myös lumessa! Ehkä sitä lunta vihdoin perjantaina tulee vähän pidemmäksi aikaa. :)
Sohvalla meidän karvakorva on ollut tosi vähän. Enää ei pääse itse hyppäämään ollenkaan, ja nuorempanakin hyppeli sängyille ja sohville tosi harvoin. Mutta jaloissa sohvan vieressä karvakasa nukkuu mielellään, kuten myös yöt sängyn vieressä.
Ihana postaus ja ihania kuvia <3
Kiitos Lili! <3