Olen kertonut täällä blogin puolella jo monen monta monituista kertaa Tapiolan LN-Sushi Art -ravintolasta, josta saa mun mielestä Suomen parasta sushia. Ei sillä, että olisin testannut kaikki Suomen sushiravintolat, mutten kuitenkaan usko, että kovin moni paikka vetää vertoja tälle täysin käsittämättömässä paikassa piileskelevälle sushimestalle.
Mutta jos saanen kirjoitella ravintolasta vielä ainakin tämän kerran! Olen nimittäin viimeisen neljän viikon aikana käynyt ravintolassa kolmena lauantaina tasan kello 18.00. Seuranani on ollut jokaisella kerralla ihastuttavia leidejä, joiden seurassa sushien syönti on ollut erityisen ihanaa. Herra Longfield on jo sitä mieltä, että hänenkin pitäisi päästä susheilemaan kanssani (toinen on vähän kade kun näytän herkullisia kuvia nigireistä ja makeista hänelle, hahahah).
Parisen viikko sitten istahdimme Omenaisen kanssa rauhalliseen pöytään tarkoituksenamme vetää sushiöverit. Omenainen tuli paikalle julkisilla, ja vieläkin naurattaa hänen kummastuneet ihmetykset siitä, mistä hitosta hän oikein harhaili keskelle ei mitään. :) Toisaalta on oikeastaan tosi hyvä, että ravintola on vähän piilossa, sillä sen suosio olisi ihan varmasti todella suuri esim. jo ihan Tapiolan keskustassa.
Vedimme masuihimme Omenaisen kanssa ihanan sushiveneen, johon kuului 26 sushia. Otimme veneen takaosaan vielä kahdeksan ura-futomakia, joihin olen hurahtanut vähän liian paljon. :)
viimeiseen pisaraan
Eilen kokoonnuimme LN-Sushi Artiin sitten velourasuisen sekä pikkuisen leidin kanssa. Velourasuinen leidi on hurahtanut susheihin ihan täydellisesti. Saimme facebookin välityksellä lukea eilen jo ennen treffejämme hänen illan menusuunnitelmia. Istahdin velourasuisen leidin kanssa ravintolaan kolmisen viikkoa sitten, mutta eilen raahasimme uuden tulokkaan mukaan maistelemaan hiton herkullisia susheja.
Lautasille päätyi tällä kertaa erilaisia makeja sekä muutama nigiri. Mun lautasella oli iso kasa herkullisia ura-futomakeja ja niiden seurassa tavallisia isoja makeja. Meillä kaikilla kolmella leidillä taisi olla parisenkymmentä sushia ja se oli kyllä ihan maksimi meille kaikille. Pikkuisimmalla leidillä oli tosi isoja vaikeuksia saada viimeiset alas, ja me vähän isommat leidit saimme juuri ja juuri ahdettua sushit ilman ähkyä masuihimme. Tulimme siihen tulokseen, että paras sushimäärä pääruokana on 15 isoa sushia. Ensi kerralla (ehkä silloin mukana on herra Longfield) tiedän siis, että 20 sushia on liikaa.
Ja emmä muuten ihan turhaan ole tätä Tapiolan helmeä blogissani mainostanut. Olen kuullut huhuja, että 52 Weeks of Deliciousness -blogin takana hääräävä Annemi on menossa ystävänsä kanssa jossain välissä käymään täällä. Hyvä minä (ja eritoten hyvä päätös Annemi)!
«Vuosi sitten: There’s no such thing as small change»
Meanwhile in Longfield.. 
Oih, aina kun sitä vähiten odottaa niin jostain hyppää sushit silmille. Ja just sillon ku niitä tekis mieli ja niitä ei saa! Tai kai niitä sais jos hakis, mutta tuonne huhtikuiseen lumituiskuun en nokkaani tunge! :D
Niin pahaa sushihimoa ei voi olla, että olisi tossa säässä lähtenyt ajamaan Tapiolaan! Kyllä sinne taas pääsee, ja mut voi aina ottaa mukaan. :)
Tämä postaus oli sitten ”viimeinen pisara” :D Kyllä se on pakko kömpiä autoon ja hurauttaa Tapiolaan LN Sushi Artiin, koska olet sitä useasti hehkuttanut (ja herrrrkulliset kuvat puhuvat puolestaan) :) Mitä luulet, kannattaako tehdä varausta vai riippuuko päivästä/kellonajasta?
Hah, olen siis saanut noille jo kaksi uutta asiakasta! Jee.
Mitään pöytävarausta ei tarvitse tehdä, me ollaan mahduttu sinne aina sekaan. Tosi moni tulee vaan hakemaan sieltä sushit ja lähtee syömään niitä kotiin.
Ahhh, mitä annoksia! kyllä se on vaan nyt päästävä heti reissun jälkeen tuonne, en pysty muuten lukemaan näitä postauksia :D
Heti lentokentältä taksilla Tapiolaan. :D Mulla on vähän ontto olo kun ei ole seuraavaa sushikertaa vielä tiedossa!
p.s. Ihanan rentouttavaa lomaa!! Mäkin haluun..