No nyt olisi sen Mestaritallin brunssipostauksen vuoro. Tätä on hyvä kirjoitella kaikessa rauhassa sohvalla olympialaisia sivusilmällä katsoen.
Olimme brunssilla tasan viikko sitten. Herra Longfield oli järkännyt mulle pienen yllätyksen, joten mulla ei ollut mitään hajua minne brunssille olimme aamupäivällä matkalla. Hurautimme lopulta Mestaritallin parkkipaikalle, ja hymyhän siinä irtosi, sillä olin lukenut vähän aikaa sitten Brunssipartion hyvän arvostelun Mestaritallista. Kun ravintolan pihalla komeili vielä kyltti varustettuna ”Talvinen blinibrunssi”-tekstillä, oli hymy tosiaan herkässä. Ai miksi? No siksi kun olimme herran kanssa miettineet jo parin viikon ajan, että pitäisi pitää kotosalla blini-ilta, mutta nyt homma saataisiin kätevästi pois alta brunssin ohessa.
Mestaritallin brunssia on tarjolla sunnuntaisin kello 12-16. Hinta-laatusuhde on brunssilla erinomainen, 24,90 eurolla emme ole vastaavaan brunssiin törmänneet. Mestaritallin brunssi kulkee normaalisti nimellä saaristolaisbrunssi, mutta kausien mukaan brunssia kutsutaan myös blinibrunssiksi tai esim. joulubrunssiksi. Kausien erikoisuuksien lisäksi tarjolla on aina perinteiset ja laadukkaat saaristolaisherkut.
Mestaritallin blinibrunssilla pitkä buffetpöytä oli jaettu kahteen osaan. Toisella puolella oli tarjolla kylmiä herkkuja, ja toiselta puolelta löytyi lämpimät herkut. Lämpimien ruokien puolella oli myös blinit sekä niiden höysteet. Blinien kanssa saattoi syödä mm. mätismetanaa, sienisalaattia, sillikaviaaria, vorschmackia, suolakurkkua ja punajuuria.
Minä jätin blinit hieman myöhemmäksi ja aloitin brunssin kylmillä ruoailla. Kevätkevennyksen takia kauhoin lautaselleni kamalasti salaattia kasvisten ja vihannesten kera herran kahmiessa rasvaa tirskuvia pekoniviipaleita. Salaatin lisäksi popsin pari palaa hirmuisen hyvää Mestaritallin talonleipää sekä palan voileipäkakkua. Nam.
Herra tosiaan popsi rasvaisia ruokia minua enemmän. Hän kehui pekonia erittäin hyväksi ja haki sitä ainakin kaksi kertaa lisää. Itsi pidin kamalasti salaattien ja tomskujen tuoreudesta, ne maistuivat ilman pekoniakin hirmuisen hyviltä.
Kylmien ”alkupalojen” jälkeen suunnistin blinien luokse. Pidin kovasti siitä, että blinit olivat tosi pikkuisia, joten niitä saattoi ottaa useamman kappaleen. Blinien lisukkeita oli tarjolla myös paljon. Meidän lemppari oli ehdottomasti perinteinen mätismetana sipulisilpulla. Silliä sisältävä mousse oli molempien mielestä liian suolaista ja lisäksi olisimme toivoneet, että sekä hauen sekä kaviaarin (voi olla etteivät mustat munat olleet aitoa kaviaaria) kanssa olisi ollut tarjolla pelkkää smetanaa. Nyt smetanan sekaan oli valmiiksi sekoitettu lohenmätiä, mutta olisi ollut mukava tehdä omia seoksia myös muiden mätien kanssa.
Mutta kyllä ne blinit taas vuoden tauon jälkeen maistuivat herkullisilta!
Brunssi päätettiin tietenkin jälkkäreihin. Tarjolla oli kermakakkua, rahkamurokakkua, suklaaleivoksia, hedelmiä, suolakeksejä, juustoja sekä keksejä. Minä nappasin omalle jälkkärilautaselle suklaaleivoksen, suklaahippukeksin sekä hedelmiä. Taisin mä muuten myös pari juustopalaa suolakeksien kanssa syödä. Jälkkärien kanssa join kahvia, joka oli Mestaritallissa hyvää. Herra maistoi myös kakkuja, ja kertoi niiden olleen herkullisia.
Jälkkärien jälkeen lähdimme vielä kävelylle meren jäälle, josta postailin jo aiemmin. Mutta hei, me saatiin just eka olympiamitali!! Loistavaa Enni Rukajärvi! Jeee!
Meanwhile in Longfield.. 