kuvat: http://www.etl.fi
Viime keskiviikkona talsimme herra Longfieldin kanssa Ravintola Lasipalatsiin herkuttelemaan tähtituotteilla höystettyä tähtibrunssia, jonka meille tarjosi Elintarviketeollisuusliitto. Brunssi oli koottu oivallisesti tämän vuoden Tähtituote-finalisteilla, jotka julkistettiin ennen brunssin alkua (finalistit voitte nähdä ylläolevassa kuvassa). Elintarviketeollisuusliiton vuodesta 1989 järjestämä Tähtituote-kilpailu etsii suomalaisen elintarviketeollisuuden maistuvinta ja nerokkainta tuoteuutuutta.
Ennen finalistien julkaisua sekä brunssin alkua saimme kuulla mielenkiintoisen puheenvuoron suomalaisista ruokatrendeistä. Asiakkuusjohtaja Tarja Pentilä TNS Gallup Oy:sta esitteli kalvoillaan sitä kuinka kotimaisten tuotteiden arvostus on jatkuvassa nousussa. Samaan syssyyn tuli hyvin selväksi, että luomutuotteiden kiinnostus kasvaa, lisäaineita ja keinotekoisia makeutusaineita kytätään entistä enemmän kun taas hiilarien vähentäminen on laskussa (Suomessa oli vuonna 2012 5 % karppaajia). Tutkimuksista on myös noussut esille, että ruokaa harrastetaan nykyään enemmän kuin ennen – ruokaa halutaan tehdä itse ja ennen kaikkea yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Kukaan ei voi varmaan kiistää, että sienestys ja marjastus on noussut nuorisonkin piireissä kohtuullisen cooliksi, ja ruokablogit ovat suositumpia kuin koskaan. Tarja Pentilä kiteytti esityksen lopussa asian hyvin ytimekkäästi, ruoan halutaan olevan ravintorikasta ja sillä halutaan edistää terveyttä.
Tämän vuoden viisi finalistia osuvat TNS Gallupin tutkimuksiin kuin nenä päähän. Finalistit ovat kotimaisia, niissä on mukana perinteikkyyttä ja ne ovat laadukkaita ja ravintorikkaita tuotteita. Ja juuri sitähän me suomalaiset ruoaltamme tänä päivänä haluamme, käydään siis tarkemmin viiden finalistin kimppuun!
Asiantuntijaraati valitsi 41 tuotteen valikoimasta finaaliin seuraavat viisi ruokainnovaatiota: Saparokujan ILMO ilmakuivatun porsaanniskan, Biofermen OATrim -painonhallintajuoman, Patakukkosen Patakukkonen muikun, Robertsin mustikka-vadelma marjajuoman sekä J. Martinin vähähiilihydraattisen Skarppi Näkkärin.
Finalistien julkistamisen jälkeen pääsimme maistamaan kaikkia finalisteja brunssin merkkeissä. Ihan huippua!
Mun suosikeiksi nousi tällä kertaa kaksi tuotetta, jotka olivat selkeästi ylitse muiden. Ensinnäkin olen enemmän kuin onnellinen, että olemme saaneet tänne Pohjolaan kotimaista ilmakuivattua kinkkua. Popsimme kinkkua brunssilla paljon, ja sen maku oli mielettömän hyvä. Enää ei siis tarvitse ostaa tunnontuskissaan ulkomaista ilmakuivattua kinkkua ja yrittää samalla olla miettimättä mm. kamalan pitkiä ja epäeettisiä eläinkuljetuksia teurastamoihin jossain päin Eurooppaa. ILMOn kinkku on siis rantautunut pysyvästi meidän keittiöön.
Toinen suosikkini oli Skarppi näkkäri. Normaalisti jätän kauppaan kaikki vähähiilihydraattiset tuotteet, niissä on vaan jotain tosi ärsyttävää (älkää kysykö mitä). Skarppi näkkäri näyttää pliisulta, mutta maku on kaikkea muuta kuin pliisu! Näkkärissä maistuu eniten seesaminsiemenet ja sen koostumus ei ole niin lohkeileva kuin normaalissa näkkärissä. Juttelimme pöytäseurueemme kanssa näkkäristä aika paljon, ja totesimme sen olevan hyvin vaarallinen tuote. Pussillinen näkkäreitä saattaisi hävitä masuun ihan tuosta vaan, sen verran hyvää ja hauskan makuista näkkäri oli.
Meillä on keskiviikon jälkeen mennyt näkkäriä jo kaksi pussia.. Oho. :) Näkkäri maistuu hirmuisen hyvältä ihan vain oivariinin kanssa, mutta välillä laitamme päälle myös kalkkunaleikkeitä. Nam! Kokeilkaa ihmeessä (näkkärissä on muuten kuitua hurjat 17,2 g!).
Muut kolme tuotetta eivät nousseet suosikkilistalleni. OATrimin painonhallintajuoma oli ihan ok makuista, mutta ei mikään makuelämys. Robertsin marjajuoma oli koostumukseltaan kuin litkua puuroa ja jätti kitalakeen tosi oudon jälkitunteen, joten tätä tuotetta ei mun ostoskärryissä tulla näkemään. Patakukkonnen kuulosti todella hauskalta ja innovatiiviselta idealta, ja sitä se kyllä olikin. Makukin oli oikein hyvä, mutta patakukkosen muovinen musta astia oli musta ruma ja ei huokunut sellaista perinteikkyyttä, jota olisin toivonut. Mutta kevyeksi lounaaksi salaatin kanssa voisin patakukkosen hyvin joskus ostaakin (jos en saisi lounasta töissä).
Tähtituotteiden lisäksi brunssilla oli tarjolla ainakin juustoja, lakkahilloa, hedelmäsalaattia kermavaahdon kanssa, tomaattia, kurkkua, paprikaa, lohimoussea sekä munakasrullaa. Ei siis ollenkaan pöllömpi brunssi, varsinkaan kun kyseessä oli arkiaamu.
Vuoden 2013 Tähtituote ratkaistaan puoliksi asiantuntijaraadin arvioinnin ja puoliksi yleisöäänestyksen perusteella. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan (mä jouduin kyllä äänestämään kahta tuotetta) 27.3.-14.4. välisenä aikana ETL:n nettisivuilla. Äänestäjien kesken arvotaan Finlaysonin keväisiä keittiötekstiilejä. Voittaja julkistetaan Elintarvikepäivillä Helsingin messukeskuksessa 7.5.2013.
Nyt kaikki äänestämään herkullisia kotimaisia tuotteita!
«Vuosi sitten: Kukkainen kevätkoti»
Meanwhile in Longfield.. 
Olen tuota Ilmo-kinkkua maistanut ja pidin siitä kovasti.
Suomessakin teurastamot ovat keskittyneet ja matkat teurastamoon ovat pitkiä, meillä tosin kuljetusten ja eläinten kunnon valvonta lienee paremmalla tolalla kuin monessa muussa maassa.
Totta puhut, valitettavasti. :( Onneksi eläimien olot kuljetuksien aikana ovat kuitenkin täällä paremmat kuin muualla. Mulla on nyt missiona alkaa metsästää lähilihaa, saa nähdä miten tän projektin kanssa käy.
Ilmakuivattu kinkku oli tosiaan hyvää. :P Sitä täytyy ostaa heti pääsiäispyhien jälkeen (toivottavasti löydän sitä suht helposti).
Itsekin pidin Ilmosta kovasti. Toivottavasti se korjaa potin.
Mä en osaa vielä päättää oonko enemmän Ilmon vai näkkärin kannalla, siksi oli pakko äänestää molempia. Ensi viikolla ajattelin pyöräyttää muhkeat sämpylät Ilmon avulla, nam jo etukäteen. :P
Skarppia kehuttiin myös Glorian ruoka&viini-lehdessä. Tuo ilmakuivattu kinkku on minulle uusi tuttavuus. Tosin luen parhaillaan Syötäväksi kasvatetut-teosta ja tällä hetkellä ei todellakaan tee mieli syödä possua… Vaikka onkin ihan totta, että kotimainen lihatuotanto ei pahimmasta päästä olekaan.
Ihanaa, että Skarppi saa lisää mainosta! Hyvä hyvä. :)
Sulla on sama kirja kesken kuin mulla. Ei oo ihan kaikista kivointa luettavaa, totuutta on joskus aika inhottova katsoa silmästä silmään.. Mutta upeaa, että näistä asioista aletaan puhua avoimesti!
Ilmoa täytyy kyllä päästä maistamaan.
Kannattaa! Oon miettinyt kuumeisesti muhkeiden Ilmo-sämpylöiden reseptiä, ja sellainen taitaa vihdoin alkaa muodostua. :P
Voi jumpe! Ilmosta oon kuullutkin joskus ja olin jo silloin onnellinen myöskin, että suomalaiset on alkaneet tuottaa ilmakuivattua possua! Ja ou nou, mä rakastan seesaminsiementen makua! Toi on pakosti testattava siis. Niinkuin sesam-öljykin josta oli joskus puhetta. Kiitos näistä vinkeistä kauppalistalle! Mistähän muuten sesamin siemenet tulee..? Siis ei mitään hajua. Onkohan mun sivistyksessä nyt siemenen kokoinen aukko.
Ilmo taitaa selkeästi olla jo niin tunnettu, että mun ääni menisi ehkä sitten kuitenkin Skarppi näkkärille. Maista näkkäräitä ihmeessä, niihin jää sitten kyllä koukkuun. :) Seesamisiementen alkuperää pohditiin joskus töissäkin kun ei oltu ihan varmoja onko ne jollain tavalla pähkinöitä vai ei. Lähinnä siis se mietitytti, että aiheuttaako ne pähkinäallergiaa vai ei. Mulla ei ole ongelmia ollut, vaikka hyvin pähkinäinen makuhan seesamissa on.